Deepfake-huijaukset hyödyntävät suomalaisten julkisuuden henkilöiden kasvoja ja myyvät vanhuksille ihmelääkkeitä, mutta ulkomailla toimivien tekijöiden kiinnisaaminen on haastavaa.
Sosiaalisessa mediassa on saattanut törmätä lääkemainokseen, jossa lääkkeen väitetään parantavan esimerkiksi syöpää tai nivelrikkoa ja jota on mainostanut julkisuudesta tai televisiosta tuttu tunnettu henkilö.
Kyseessä on kuitenkin mitä ilmeisimmin huijaus, jossa huijarit markkinoivat sairauksia parantavia ihmepillereitä tekoälyllä tehdyillä deepfake-videoilla.
Muun muassa sosiaalisesta mediasta tunnetun lääkärin Atte Virolaisen eli Lääkäri Aten kasvoilla on kaupattu vanhuksille lääkettä nivelvaivoihin.
Virolainen teki asiasta rikosilmoituksen, mutta poliisi ei jatkanut asian tutkintaa, koska huijareiden käyttämä pankkitili oli Liettuassa ja rikoshyöty pieni.
– Poliisilta tuli vastaus, että tutkinta on keskeytetty ja peruste oli se, että huijareiden käyttämä pankkitili on Liettuassa, niin olisi pitänyt avata kansainvälinen tutkinta ja koska rikoshyöty on niin pieni sitä ei avattu.
Miksi poliisi ei tutki?
Mutta, miksi verkkohuijareita voi olla niin vaikea saada satimeen tai miksi poliisi ei edes välttämättä aloita tutkintaa?
– Sakkoasiana jos jäljet johtaa ulkomaille, niin kyllä se käytännössä on melko haastavaa niitä lähteä tutkimaan, sanoo rikoskomisario Sakari Tuominen Sisä-Suomen poliisilaitokselta.
Tuominen toimii Sisä-Suomen poliisilaitokseen vuonna 2024 perustetun valtakunnallisen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikön johtajana.
Ilmiön torjuminen vaatisi yhteiskunnallisia ponnisteluja ja mahdollisesti jopa lainsäädäntöhankkeita, joilla uhrien asemaa pystyttäisiin parantamaan, Tuominen katsoo.
Huijatuksi joutuneen kannattaa aina kuitenkin tehdä aina rikosilmoitus poliisille.
– Silloin voidaan rahaa lähteä seuraamaan, ja poliisi saa myös ilmiön laajuudesta paremmin tietoa, että kuinka paljon tällaista tapahtuu.
– Tietoverkkoavusteisten petosten tutkinta on yhteiskunnallinen haaste, mikä ei ratkea pelkästään poliisin toiminnalla, vaan vaatii saumatonta yhteistyötä poliisilta, rahoitusmarkkinoilta ja muilta viranomaisilta, Tuominen jatkaa.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltosen mukaan olisi hyvä ymmärtää ja tiedostaa, että rikollisuus on kansainvälistymässä ja rajat häviämässä.
– Pitäisi löytää uusia toimintamalleja siihen, ettei rikollinen voi välttää tutkintaa tai tuomiota menemällä rajan toiselle puolelle. Nyt joissakin Baltian maissa voidaan surutta harjoittaa toimintaa Suomessa, eikä siinä ole mitään järkeä, Aaltonen sanoo.
Häpeä voi estää uhria toimimasta
Huijauksen uhriksi joutuminen saattaa hävettää, minkä vuoksi moni voi jättää toimimatta ja kärsii mieluummin tappionsa nahoissaan.
Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Samuli Könösen mukaan tämä on väärä tapa toimia.
– kertoisi edes jollekin läheiselle niin ehkä sitten häpeäkin helpottaa ja sitten poliisille rikosilmoitus. Se on poliisille lähtökohta näitä alkaa selvittelemään, Könönen sanoo.
Myös Könösen mukaan rikosilmoitus kannattaa tehdä, vaikka huijareita on yksittäistapauksissa vaikea saada kiinni eikä yhden ihmisen rahanmenetys välttämättä johda tekijän kiinni saamiseen.
– Rikosilmoituksista poliisi saa tosi arvokasta tietoa esimerkiksi rahaliikenteestä, joten tavallaan pienistä puroista voi kasvaa jokia. Isossa kuvassa ja kansainvälisellä yhteistyöllä poliisit voivat saada rikollisia kiinni. Kyllä se rikosilmoitus siis kannattaa tehdä, sanoo Könönen.
Suomalaislääkäreitä lavastetaan mitä ihmeellisempien ihmepillereiden mainoskasvoiksi heidän itsensä siitä mitään tietämättä. Asian ytimessä -ohjelmassa keskusteltiin siitä, että miksi röyhkeitä verkkohuijareita ei saada paremmin kiinni. Katso koko jakso MTV Katsomosta.
Asian ytimessä hakee vastauksia uutismaailman kysymyksiin maanantaista torstaihin kello 19.30 suorana MTV Katsomossa.
Päivän polttaviin puheenaiheisiin vastauksia ovat hakemassa MTV Uutisten uutisankkurit Maija Lehmusvirta, Kirsi Alm-Siira ja Jan Andersson.