Ruotsin TV4:n Kalla fakta ‑ohjelman paljastamat tekoälyllä tehdyt lääkärien deepfake‑videot ovat myös ongelma Suomessa. Samoja kyseenalaisia "luontaistuotteita" myydään myös suomalaiselle yleisölle.
Suomessa myydään samoja kyseenalaisia "terveystuotteita", joita on Ruotsissa markkinoitu tekoälyllä tehdyillä deepfake-videoilla.
Ruotsin TV4-kanava kertoi tapauksesta, jossa ruotsalainen Peter Smedman, 79, lankesi tällaiseen videoon, kun tuttu lääkäri suositteli ”ihmepillereitä”.
Kyseessä oli kuitenkin deepfake-video, ja niveloireisiin tilatut lääkkeet olivat käytännössä aivan jotain muuta.
Deepfake-huijausvideoissa tekoäly matkii tunnettuja kasvoja ja ääniä rahan kalastamiseksi.
Samoja "lääkkeitä" myynnissä myös Suomessa
Ruotsin TV4:n Kalla fakta -ohjelma löysi lukuisia sivustoja, jotka mainostavat Peter Smedmanin tilaamia kapseleita.
Samoja tuotteita markkinoidaan myös useilla suomenkielisillä sivustoilla, ja myös suomalaisilla on mahdollisuus ostaa kyseisiä tuotteita.
Tuotteet lupaavat esimerkiksi kivun lievitystä. Joissain tuotteissa mainitaan erikseen, että ne eivät ole lääkkeitä, mutta "voivat toimia luonnollisena apuna tilanteissa, joissa sisäinen rauha tuntuu olevan hukassa."
Verkkosivustoja on helppo erehtyä luulemaan täysin suomalaisiksi.
Todellisuudessa sivustot on rekisteröity eri maihin, kuten esimerkiksi Puolaan ja Yhdysvaltoihin.
Verkkokauppa-alustoilta ei löydy perustietoja yrityksestä, kuten yhteystietoja tai y-tunnusta eikä yhteydenottomahdollisuutta käytännössä ole.
Verkkokauppoja pyörittävät TV4:n mukaan hollantilaiset yritykset Healthfreaks ja Sendfreaks, joilla on laaja valikoima eri tuotteita, joiden väitetään parantavan kaikkea Alzheimerin taudista syöpään.
Myös tunnetut suomalaislääkärit ovat kertoneet, että heidän kuvillaan markkinoidaan sosiaalisessa mediassa, erityisesti Facebookissa, "luontaistuotteita". Tuotteet ovat sittemmin paljastuneet esimerkiksi jauhoksi.
Klarna vaikenee
Yksi ostopäätökseen vaikuttava tekijä oli TV4:n haastatteleman Peter Smedmanin mukaan se, että maksutavaksi pystyi valitsemaan ruotsalaisen maksupalvelu Klarnan. Hän piti tätä luotettavuuden merkkinä.
Sittemmin Klarna on poistanut palvelunsa kyseisiltä nettisivuilta, eikä esimerkiksi suomenkielisillä sivuilla ole Klarnaa maksuvaihtoehtona.
Klarnan toimitusjohtaja kommentoi TV4:lle, ettei yhtiöllä ole tapauksessa mitään oikeudellista vastuuta.
– Tässä nimenomaisessa tapauksessa Klarnalla ei ole sellaista oikeudellista vastuuta. Se on muiden viranomaisten tehtävä, sanoo Sebastian Siemiatkowski.
Hän pitää kuitenkin verkkokauppahuijauksia ikävinä.
MTV Uutiset yritti saada myös Klarnan Suomen maajohtajan kommenttia asiaan ja selvitystä siihen, miten Klarna yleisellä tasolla puuttuu vastaavanlaisin tapauksiin.
Maajohtajan ajatusten sijaan Klarnan viestintä lähetti MTV:lle tiedotteen.
– Klarnalla ei ole ollut suoraa yhteyttä verkkokauppoihin. Ne toimivat maksupalveluntarjoajan kautta, joka yhdistää kaupan useisiin maksutapoihin. Juuri tällä toimijalla on suhde kauppiaaseen ja hän on vastuussa sääntöjen noudattamisen tarkistamisesta, tiedotteessa lukee.
Klarna kuitenkin "haluaa ottaa suuremman vastuun", kun heidän tietoonsa tuodaan tällaisia Kalla Fakta-ohjelman kaltaisia paljastavia tietoja.
MTV Uutiset yritti vielä kysyä myös sitä, miten Klarna valvoo verkkokauppoja, joissa on mahdollista maksaa heidän palvelunsa kautta ja onko yhteistyö jouduttu kuinka monen toimijan kanssa lopettamaan.
Klarnan viestintäjohtajan Joel Hedinin mukaan heillä ei ole asiaan muuta kommentoitavaa.
Lue myös: Hormonit sotkevia aineita, "hirvittäviä" lyijykoruja ja tulipalovaara – suomalaiset tilasivat 40 miljoonaa pakettia riskeistä huolimatta
Petosrikollisuus kasvava ilmiö
Myös Suomen poliisi on havainnut jonkin verran väärennettyihin videoihin ja niihin liittyviä huijauksia, jotka voivat täyttää petosrikollisuuden
Tekijän selvittäminen on kuitenkin haastavaa. Kansainvälinen rikollisuus tekee asiasta vielä haastavammin selvitettävää.
Jos henkilö menettää rahaa tällaisessa huijauksessa, kyseessä voi olla rikoslain mukainen petosrikos.
Europolin uhka-arvion mukaan verkkopetosrikollisuus ja siihen liittyvä rahanpesurikollisuus on kasvavin rikollisuuden muoto Euroopassa tällä hetkellä.
Vuonna 2025 tietoverkkoavusteisia rikoksista tehtiin poliisille yli 10 000 rikosilmoitusta Suomessa.
Näihin kuului eniten tietojenkalastelupetoksia, sijoituspetoksia, rakkaus- ja dokumenttipetoksia sekä niin sanottuja toimitusjohtajapetoksia.
Suomalaiset menettivät vuonna 2025 näihin neljään vahingollisimpaan petokseen yhteensä 88 miljoona euroa.