SOS-ohjelmassa vieraillut Hyvilin asiantuntija pitää lastensuojelun jälkihuoltoikärajan laskua virheenä eikä usko, että se tuo säästöjä, vaikka hallitus muutoksella niitä tavoitteleekin.
Ministeri perustelee tulevaa muutosta kustannustehokkuudella ja yhdenvertaisuudella.
– Kustannustehokkuuden näkökulmasta ja palveluiden käyttäjien itsensäkin kannalta on järkevintä panostaa rajallisia lastensuojelun voimavaroja erityisesti varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin, jotta syrjäytymiskierre ennaltaehkäistään, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps).
– On myös yhdenvertaisuusnäkökulmasta perusteltua, että lastensuojelun asiakkailla ei ole erillisiä palveluita jopa seitsemän vuotta täysi-ikäistymisen jälkeen. Täysi-ikäisiä nuoria palvellaan palvelutarpeen jatkuessa kohtuullisen siirtymäajan jälkeen aikuissosiaalityön puolella, kuten muitakin nuoria, yhdenvertaisesti riippumatta siitä, onko heillä lastensuojelutaustaa vai ei, Juuso jatkaa.
Palvelulupaus jokaiselle nuorelle
Jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle.
Irrallisten palvelujen sijaan eri ammattiryhmät tekevät koordinoitua ja kokonaisvaltaista yhteistyötä, joka tukee nuoren edun toteutumista ja vähentää syrjäytymisen riskiä.
THL:ssä puhutaan aikuistumisen tuen palvelulupauksesta nuorelle. Siinä varmistetaan, että jokaisella nuorella on oma koti ja riittävät asumisen valmiudet sekä tuki ja pääsy matalan kynnyksen tukeen ja apuun myös ilman ajanvarausta ja virka-aikojen ulkopuolella. Nuorella pitää olla myös tarvittaessa taloudellinen ja taloustaitojen tuki sekä tuki työhön ja opiskeluun pääsyyn sekä niissä pysymiseen. Lisäksi nuorille luvataan pääsy muuhun tarvitsemansa tuen piiriin.
Ikärajan nostoa perusteltiin nuorten syrjäytymisellä
Vuonna 2020 jälkihuoltoikäraja nousi 21:stä vuodesta 25 ikävuoteen. Ikärajan nostoa perusteltiin sillä, että moni nuori syrjäytyy jälkihuollon loppuessa, ja vain harvalla on siinä vaiheessa esimerkiksi ammattia. Lisäksi huostaanotossa olleiden nuorten kuolleisuus on muita korkeampi 25 vuoden ikään saakka. Hallitusohjelman mukaan ikärajaa lasketaan 25:stä 23:een vuoteen.
Nykyinen laki ehtii olla sen verran vähän aikaa voimassa, että saattaa olla vaikea todentaa, tavoittiko lakimuutos sille asetettuja tavoitteita esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemisessä.
SOS - Save Our Sote MTV:n juttusarjassa sote-aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan tärkeitä teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? |
"Lastensuojelun asiakkaita ei jätetä tyhjän päälle"
Esimerkiksi Talentia kertoi lakimuutoksen aikoihin, että kokonaisvaltainen ja koordinoitu tuki kannattaa:
– On voitu osoittaa, että intensiivinen, yksilöllisesti määrittyvä ja joustava jälkihuollon tuki kahtena ensimmäisenä vuotena sijoituksen päättymisen jälkeen siihen asti, kun nuori täytti 25 vuotta, tuotti merkittävää säästöä. Säästöt suhteutettiin työttömyydestä, rikollisuudesta, sairaudesta, asumisesta ja lastensuojelusta aiheutuviin menoihin.
Oppositiosta tulevaa lakimuutosta on kritisoitui. Esimerkiksi vihreiden Maria Ohisalo kommentoi asiaa heinäkuussa näin:
– Sijoitettuina olleet lapset ja nuoret lähtevät muutenkin aikuisuuteen takamatkalta. Päätös laskea jälkihuollon ikärajaa tuntuu lähinnä näiden kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten ja nuorten kiusaamiselta.
Ministeri oikoo huolia.
– Kyse siis ei ole siitä, että aikaisemmat lastensuojelun asiakkaat jätettäisiin tyhjän päälle heidän täytettyään 23 tai 25 vuotta, vaan heitä palvellaan tällöin samalla tavalla kuin muitakin sosiaalityön palveluja tarvitsevia nuoria aikuisia.