Asiantuntija pelkää huostaanottojen määrän kasvavan – kertoo nyt, miksi: ”Meillä ei kansakuntana ole varaa”

Hyvilin asiantuntija Aila Puustinen-Korhonen kertoo, että hallitusohjelmassa on useita sellaisia elementtejä, jotka voivat johtaa kasvaviin huostaanottojen määriin.

– Ilman rahoitusta ei päästä välttämättömiin rakenteellisiin uudistuksiin, joita lastensuojelu tarvitsee, tiivistää Puustinen-Korhonen.

Puustinen-Korhosen mukaan sijaishuoltojärjestelmä on jäänyt ajastaan jälkeen. Käynnissä on pyöröovi-ilmiö. 

– Meillä on pitkään ollut tilanne, että lapset kiertävät paikasta toiseen. Lapselle voi tulla helposti 10–15 sijoituspaikkaa. Se pilaa pysyvän kasvuolosuhteen ja ajatuksen turvallisuudesta.

Ongelmana on myös se, että sijoituspaikkoja ei löydy vaativaa sijaishuoltoa tarvitseville lapsille. Sellaisille, joilla on päihdeongelmia, mielenterveyden häiriöitä tai käyttäytymiseen liittyviä haasteita. 

– Tarvitaan ihan välttämättä sosiaali- ja terveydenhuollon integroituja yksikköjä, joissa voidaan hoitaa päihdesairauksia. Nythän lasten päihdesairaudet jäävät jokseenkin kokonaan hoitamatta.

Puustinen-Korhonen muistuttaa, että yhteiskunta panostaa vuositasolla noin miljardi euroa lastensuojelun laitos- ja perhehoitoon. Rahaa siis kuluu, mutta lopputulos ei vakuuta.

Koko haastattelu on katsottavissa artikkelin alussa olevalta videolta.

Alueilla vaikeuksia mitoituslain kanssa

Lastensuojelun mitoitus kiristyy vuodenvaihteessa. Jatkossa sosiaalityöntekijällä saa olla korkeintaan 30 lasta kontollaan. Tilanne on hankala, sillä nykyisenkin mitoituksen kanssa on ongelmia.

– Näyttää hirveän vaikealta, että hyvinvointialueet pystyisivät täyttämään lain vaatimukset.

Asiantuntija esittää yhdeksi ratkaisuksi yliopistojen sosiaalityöntekijöiden aloituspaikkojen kaksinkertaistamista.

– Lastensuojelussa sosiaalityöntekijät tekevät päätöksiä, joilla turvataan haavoittuvassa asemassa olevien lasten huolenpito. Yhteiskunnan pitää pystyä turvaamaan viimesijaisen huolenpidon tehtävä.

Alalle toivotaan lisää lakiopintoja

Puustinen-Korhonen toivoo lastensuojeluun liittyvien lakiopintojen lisäämistä sosiaalityöntekijöiden koulutukseen.

– Yliopistojen täytyisi varmistaa peruskoulutuksessa, että jokainen, joka sieltä sosiaalityöntekijäksi valmistuu, omaa hyvän perehtyneisyyden lastensuojelulakiin ja perusoikeussäädöksiin.

Puustinen-Korhosen mukaan asiaa ei nimittäin voi jättää työelämän varaan.

– Osaaminen on varmasti hyvin kirjavaa ja ajatellaan, että sitten kun tullaan työhön, niin opitaan työssä ja johtava sosiaalityöntekijä voi opettaa. Minusta nämä asiat ovat niin vakavia, että ei sitä voi jättää sen varaan.  

Puustinen-Korhonen painottaakin, että asiakasturvallisuuden ja laadun kannalta olisi tärkeää, että alalle tulijat olisivat jo hyvin perehtyneitä lastensuojelulakiin.

"Meillä ei kansakuntana ole varaa"

Puustinen-Korhonen näkee positiivisena sen, että hallitus aikoo panostaa mielenterveyspalveluihin. Sen sijaan lapsiperheiden asemaa asiantuntija seuraa huolissaan. 

– Hallitusohjelmassa on useita sellaisia elementtejä, jotka voivat johtaa kasvaviin huostaanottomääriin.

– Meillä ei kansakuntana ole varaa heittää menemään näiden lasten tulevaisuutta. Olisi ymmärrettävä, että kaikki lapset tarvitaan kansakunnan rakentajiksi. Kaikille lapsille kuuluu terveys ja hyvinvointi. 

Puustinen-Korhosen mukaan hallitusohjelma voi pahimmillaan tehostaa lapsiperheköyhyyden laajenemista sen sijaan, että hallituksen toimet pyrkisivät tehokkaasti lapsiperheköyhyyden vähentämiseen.

Toiveena perusteellinen nykytilaselvitys

SOS-ohjelman vieras toivoo, että lastensuojelun nykytilasta tehtäisiin perusteellinen selvitys.

– Onko lastensuojelu vaikuttavaa? kysyy Hyvilin asiantuntija.

 Huostaanoton perusteita tulisi tutkia ja niistä raportoida.

– Huostaanoton perusteita ja sitä, mitkä huostaanottojen taustasyyt ovat, ei tilastoida. Lainsäädäntö ei ole mahdollistanut syytiedon keräämistä.