Analyysi: Kuva Trumpista on murtumassa – se näkyy jo teoissakin
21:36
ANALYYSI
Nyt puhutaan suoraan: Todistammeko jo Trumpin romahdusta?
Julkaistu 23.01.2026 17:11
ANALYYSI:
Sanna Voltti
sanna.voltti@mtv.fi
Trump on viime aikoina kuohuttanut ulkopolitiikallaan. Epävakaa tilanne heijastuu nyt myös kotimaahan presidentin laskevana suosiona, kirjoittaa MTV Uutisten Yhdysvaltoihin erikoistunut toimittaja Sanna Voltti.
Tuoreiden kannatuskyselyiden mukaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin suosio on lähtenyt viime aikoina selkeään laskuun. American Research Groupin (ARG) tekemässä kyselyssä amerikkalaisilta tiedusteltiin, hyväksyvätkö he presidentti Donald Trumpin toiminnan presidenttinä.
16.–20. tammikuuta toteutetussa kyselyssä istuva presidentti sai 35 prosentin hyväksynnän, kun taas 63 prosenttia vastaajista ei hyväksynyt hänen toimiaan. Vielä vuosi sitten ARG:n mittauksessa 43 prosenttia amerikkalaisista hyväksyi Trumpin toiminnan ja 51 prosenttia suhtautui siihen kielteisesti.
Myös The Economist -lehden kannatusseuranta kertoo laskevasta trendistä. Sen mukaan tällä viikolla 37 prosenttia amerikkalaisista hyväksyy Trumpin toimet presidenttinä. Luku on laskenut kahdella prosentilla edellisviikosta.
Vertailun vuoksi Yhdysvaltain historian matalin mitattu presidentin kannatus osui Harry S. Trumanin kaudelle, jolloin vain 22 prosenttia amerikkalaisista hyväksyi hänen toimensa vuonna 1952. Myös Trumpin edeltäjän Joe Bidenin kannatus painui kaudellaan alimmillaan hieman yli 30 prosentin tasolle.
Vaalilupauksissaan Trump lupasi lopettaa sodat ja olla sotkematta Yhdysvaltoja enää uusiin sotiin.
Siksi juuri Trumpin puheet toisen Nato-maan saaren Grönlannin valtaamisesta tavalla tai toisella on saanut Trumpin kannattajatkin kavahtamaan.
Unohtamatta sitä, että Yhdysvalloilla oli allaan jo Venezuela-operaatio ja lonkerot mukana Iranin tilanteessa.
Suurin osa amerikkalaisista – myös republikaanien äänestäjistä – ei hyväksy Trumpin aikeita ottaa Grönlanti haltuunsa.
Nebraskan kongressiedustaja Don Bacon sanoi aiemmin tällä viikolla, että Trump on vahingoittanut Yhdysvaltojen ja Euroopan suhteita niin paljon, että seuraava virkaan astuva presidentti Trumpin jälkeen joutuu korjaamaan vahingot.
Pohjois-Carolinan republikaanisenaattori Thom Tillis puolestaan sanoi, että presidentti Trump on aiheuttanut koko Grönlanti-keskustelussa turhaa hämmennystä ja draamaa, koska jo nykyisten olosuhteiden puitteissa Yhdysvallat voisi lisätä sotilaallista läsnäoloa arktisella alueella ja tukikohtia Grönlannissa, omistamatta sitä kokonaan.
Tilliksen mukaan kongressi ei olisi koskaan hyväksynyt sotilaallisia toimia Grönlannin ottamiseksi.
Davosissa kuultiinkin täyskäännös Trumpin Grönlanti-retoriikassa, kun hän sanoi sulkevansa sotilaalliset toimet pois kysymyksestä ja perui Trumpin aikeita vastustaville Euroopan maille, myös Suomelle, kaavailemansa tuontitullit.
Syy mielenmuutokseen lienee markkinoiden huono reaktio tulliuhkailuun, oman puolueen soraäänet, Euroopan johtajien koventunut äänensävy Trumpia kohtaan, mutta ennen kaikkea lähestyvät välivaalit ja Trumpin laahaava kannatus, jota presidentin tiimissä ei voida enää painaa villaisella.
Presidentin puheet on saatava rauhoittumaan ja on keskityttävä amerikkalaisia äänestäjiä kiinnostavaan olennaiseen, jotta republikaanit eivät ottaisi totaalisesti turpaan välivaaleissa.
Yksi tärkeimmistä asioista, joka huoletti Trumpin äänestäjiä vuoden 2024 vaaleissa, oli laiton maahanmuutto. Trump ryhtyi asian suhteen heti toimeen tultuaan valituksi ja valjasti maahanmuuttopoliisi ICE:n ottamaan kiinni laittomia maahanmuuttajia.
ICE on tehnyt paljon kyseenalaisia pidätyksiä ja kiinniottoja, mutta käännekohta oli Minneapolisissa tapahtunut välikohtaus, jossa amerikkalainen perheenäiti Renee Good ammuttiin ICE:n toimesta, kun hän protestoi maahanmuuttopoliisin toimia asuinalueellaan.
Tänään Minnesotassa vietetään surupäivää ja yleislakkoa ICE:n vastustamiseksi. Ainakin Minneapolisissa tullaan näkemään mielenosoituksia, jotka voivat kärjistyä mellakoiksi.
Trumpin kannattajat ovat yrittäneet oikeuttaa Goodin ampumista sillä, että Good olisi yrittänyt ajaa ICE-agentin päälle. Tapauksesta levinneiden videoiden perusteella on kuitenkin esitetty ristiriitaisia väitteitä: joidenkin mukaan Good yritti ajaa agentin päälle, toisten mukaan hän yritti vain poistua tilanteesta. Tutkinta asiasta on pahasti kesken.
Joka tapauksessa Goodin kuolema on aiheuttanut suuria aaltoja ympäri Yhdysvaltoja ja koko maailmaa. Monien Trumpin kannattajienkin mielestä perheenäidin ampuminen meni liian pitkälle.
Lisäjärkytystä ICE:n toimista on aiheutunut, kun viime päivinä on selvinnyt, että ICE on ottanut haltuun myös pieniä lapsia ja ainakin yhdessä tapauksessa käyttänyt viisivuotiasta poikaa syöttinä, jotta hänen isänsä saataisiin kiinni.
Kaiken tämän vuoksi Minnesotassa protestoidaan tänään, ja tilanne voi käydä levottomaksi.
Kärkikahinassa äänestäjiä eniten huolettavien asioiden joukossa oli vaalien aikaan luonnollisesti myös inflaatio.
Inflaatio oli pahimmillaan vuosina 2022 ja 2023, minkä jälkeen se on lähtenyt laskuun sekä Bidenin että Trumpin kaudella. Tällä hetkellä inflaatio on 2,7 prosenttia.
Vaikka inflaatioluvut ovat maltillistuneet, elinkustannukset Yhdysvalloissa ovat yhä korkealla tasolla. Arjen hinnat – asuminen, ruoka ja terveydenhuolto – painavat erityisesti pienituloisten ja keskiluokan taloutta.
Moni Trumpin kannattaja odotteleekin edelleen, että presidentin lupaamat tuontitullit alkaisivat purra ja laskisivat inflaatiota. Tosiasia on kuitenkin se, että tuontitullit nostavat hintoja, sillä ne siirtyvät nopeasti kuluttajien maksettaviksi.
Ristiriita odotusten ja taloudellisen todellisuuden välillä muodostaa Trumpin kannattajille paradoksin; presidentti sanoo, että tuontitullit toimivat ja inflaatio onkin kuin onkin laskenut, miksei tämä vielä helpota minun kukkaroani?
Mikäli elinkustannukset eivät ala selvästi laskea tai äänestäjien ostovoima kohentua, pelkkä inflaation hidastuminen ei lämmitä äänestäjiä.
Talouskysymykset ovat perinteisesti ratkaisevia Yhdysvaltain vaaleissa, ja jos äänestäjien arki ei helpotu, tyytymättömyys voi heijastua suoraan republikaanien menestykseen tulevissa marraskuun välivaaleissa.
Jos jokin on varmaa, niin se, ettei Trumpin kanssa asioidessa mikään ole varmaa. Jos tullit perutaan tänään, ne voivat olla huomenna jälleen pöydällä. Trump sanoi sulkevansa pois sotilaallisen voiman Grönlannin suhteen, vai sulkeeko sittenkään?
Trumpin mieli kääntyy tuulen lailla, ja hänen politiikkansa on usein henkilökohtaista – hän ottaa asiat herkästi itseensä.
Tämän saivat kokea kuluvalla viikolla Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Kanadan pääministeri Mark Carney, jotka kieltäytyivät kutsusta Trumpin koolle kutsumaan Gazan rauhanneuvostoon ja selvästi närkästyttivät presidentin.
Trumpin lähipiirissä presidentin odotetaan – ja toivotaan – toimivan tavalla, joka tukisi republikaanien menestystä tulevissa välivaaleissa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Trump itsekin muistaa välivaalien lähestymisen ja yrittää sopeuttaa toimintaansa sen mukaisesti.
