Kommentti: Trumpin toinen kausi – Amerikka, joka ei tarvitse ystäviä
3:59
KOMMENTTI
Trumpin toisen kauden ensimmäinen vuosi osoitti, että Amerikka enää välitä liittolaisistaan.
Julkaistu 20.01.2026 07:02
KOMMENTTI:
Sanna Voltti
sanna.voltti@mtv.fi
Viimeinen vuosi on osoittanut, ettei ole olemassa liittolaista, jota toisen kauden Trump ei olisi valmis heittämään bussin alle, kirjoittaa MTV Uutisten Yhdysvaltoihin erikoistunut toimittaja Sanna Voltti.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin voitettua vaalit marraskuussa 2025 tiesimme jo, millainen yksi Trumpin presidenttikausi oli ollut. Toista osattiin odottaa varuillaan, mutta myös varovaisen optimistisesti. Yhdysvallat tarvitsee liittolaisiaan, ajattelimme.
Vuosi sitten seurasin Trumpin virkaanastujaisia televisiosta sukulaisteni kanssa New Jerseyssä. Ulkona oli kylmä tammikuinen päivä, mutta ulkolämpötila ei selittänyt sitä, kuinka kylmäävä olo Trumpin virkaanastujaispuheesta tuli.
Puheen "Yhdysvallat ensin" -retoriikka ei ollut sinänsä uutta, mutta sanankäänteet olivat. Rivien välistä – ja paikoin täysin suoraan – Trump teki selväksi, että hänellä on ollut neljä vuotta aikaa oppia ensimmäisen kautensa virheistä.
Presidentti Joe Bidenin kauden aikana kaunaa hautonut ja katkeroitunut Trump palasi valtaan valmiina töihin, valmiina laittamaan Yhdysvallat ensin.
Ja töitä onkin tehty. Tuontitulleja on lätkitty ympäri maailmaa, Ukrainassa käytävän sodan lopettamisesta on neuvoteltu tuloksetta. Trump väittää lopettaneensa kahdeksan sotaa, väite joka ei pidä paikkaansa, vaikka hän on toki ollut mukana useiden sotien ja konfliktien ratkomisessa.
Irania on pommitettu, huumeveneiksi väitettyjä aluksia on tuhottu ja ihmisiä tapettu. Venezuelan presidentti on napattu sängystään, ja maahanmuuttopoliisi ICE ottaa ihmisiä kiinni kaduilla. Ja Grönlanti, sen Trump haluaa itselleen.
Kyse ei ole vain yksittäisistä toimista, vaan kokonaisuudesta: Toisen kautensa alussa Trump on käyttänyt ulkopolitiikkaa vallankäytön välineenä, jossa ennakoitavuus ja liittolaissuhteet ovat heikkous, eivät vahvuus. Hän testaa jatkuvasti, kuka taipuu, kuka nöyrtyy ja kuka uskaltaa vastustaa. Useimmiten vastaus jälkimmäiseen on harva.
Maaliskuussa tasavallan presidentti Alexander Stubb harjoitti Trumpin kanssa golfdiplomatiaa ja sai lempinimen "Trump-kuiskaaja".
Sekään ei enää tunnu riittävän. Trumpin mielenmaisemaa ei tunnu tällä hetkellä osaavan ennustaa kukaan. Euroopan johtajat ovat kilpaa kehuneet ja kiitelleet Trumpia, mutta nyt tämä strategia näyttää menettäneen tehonsa.
Koulukiusaaja
Grönlannin ottamisella uhitellut Trump on tehnyt selväksi, ettei Naton toimivuudella ole hänelle itseisarvoa. Vuoden aikana hän on toistuvasti hyökännyt Eurooppaa vastaan ja todennut muun muassa, että "Euroopan unioni perustettiin kusettamaan Yhdysvaltoja".
Nyt näyttää siltä, että kusetusasetelma on kääntynyt päälaelleen.
Trumpin politiikkaan kuuluu kovistelu, uhkailu ja kovan miehen roolin korostaminen. Se oli tiedossa, mutta Venezuelan tapaus osoitti, ettei kyse ole enää pelkästä puheesta.
Trumpin Yhdysvallat toimii tällä hetkellä kuin koulukiusaaja, valmiina vetämään luokkakaverin kalsarit persvakoon, jos luokkakaverin toiminta ei miellytä. Tämä on diplomatiaa, jota ei olla ennen nähty.
Kyse on voimannäytöstä, ei yhteistyöstä. Tällainen diplomatia – avoin uhkailu, voimapolitiikka julkinen painostus ja arvaamattomuus – on poikkeuksellista jopa suurvaltojen historiassa.
Kun maailman vaikutusvaltaisin valtio luopuu diplomatiasta ja valitsee pelottelun, seuraukset eivät jää luokkahuoneeseen; ne heijastuvat koko maailmaan.
En tiedä, mitä suljettujen ovien takana eurooppalaisten johtajien kokouksissa sanotaan, mutta veikkaan, että hiki virtaa.
Kaikkia vaivaa sama kysymys: miten Donald Trump saadaan leppymään ja tilanne rauhoittumaan? Vastausta ei ole.
Se, että valtio ajaa omaa etuaan, on ymmärrettävää. Yhdysvaltojen suhde liittolaisiin on kuitenkin perinteisesti ollut tiivis, hyödyllinen ja koko kansainvälisen järjestyksen kannalta keskeinen.
Yhdysvallat on Naton ylivoimaisesti suurin ja vaikutusvaltaisin jäsen, ja sen talous on syvästi sidoksissa globaaliin kauppaan – Yhdysvallat käy kauppaa lähes kaikkien maailman alueiden kanssa.
Jos Yhdysvaltojen presidentti ei enää välitä, tai ymmärrä, liittolaistensa merkitystä ja diplomatian arvoa, olemme uuden ja pelottavan tilanteen edessä. Kyse ei ole vain Yhdysvaltojen linjasta, vaan koko kansainvälisen järjestyksen suunnasta.
Viimeksi eilen Trump kieltäytyi vastaamasta kysymykseen siitä, olisiko hän valmis käyttämään sotilaallista voimaa Grönlannin valtaamiseen.
– No comment, hän totesi haastattelussa.
Amerikkalaisista peräti 86 prosenttia vastustaa Grönlannin haltuunottoa sotilaallisesti. Myös republikaaneista 68 prosenttia on tätä mieltä. Toisin sanoen Trump ei saa tukea edes omalta puolueeltaan ajatukselle vallata osa toista Nato-maata.
–Hienoa Putinille, Xille ja muille vastustajillemme, jotka haluavat nähdä Naton jakautuvan, on kommentoinut muun muassa Pohjois-Carolinan republikaanisenaattori Thom Tillis.
Ennen vuoden 2024 vaaleja kiersin useita Trumpin kampanjatilaisuuksia eri puolilla Yhdysvaltoja. Keskustelin hänen kannattajiensa kanssa, joilla monilla on hyvin samaistuttavia huolia: inflaatio, elinkustannukset, lasten tulevaisuus, laiton maahanmuutto, huumeet.
Erityisesti miesten, etenkin sotaveteraanien, keskuudessa nousi esiin huoli sodista.
– Biden vie meitä kohti kolmatta maailmansotaa, parahti Vietnamin sodan veteraani minulle Trumpin kampanjatilaisuudessa Pennsylvaniassa.
Haluaisin soittaa tuolle miehelle nyt ja kysyä, mitä mieltä hän on presidenttinsä toimista tänään.
Katso myös: Tältä näytti Trumpin ulkopolitiikan vuosi
