Öljyn saatavuusongelmien ja hinnan nousun myötä Yhdysvalloilta saatetaan nähdä lisää kevennyksiä venäläisöljyä koskeviin pakotteisiin.
Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksestä Iraniin käynnistynyt sota on lähes pysäyttänyt öljytankkereiden kulun Hormuzinsalmen läpi sekä singauttanut öljyn ja kaasun hinnan nousuun. Hurjimmillaan öljyn hinta hipoi maanantaina 120 dollarin rajaa.
STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan monien pakotteiden kohteena olevalle Venäjälle on eduksi, mitä pidempään Lähi-idän sotiminen estää öljytankkereiden kulun Hormuzinsalmen läpi.
– Varmaankin Venäjän toive olisi se, että tämän myötä näitä öljypakotteita aletaan lieventää, ja lievennyksistä tulee pysyvä tila, sanoo Turun yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto STT:lle.
Lue myös: Riiaako USA Putinia nyt tosissaan? Vauras lähipiiri voi hyötyä, mutta "Trumpia viedään" enemmän kuin hän huomaakaan
Kriisistä kaikki irti: Putin aloitti öljyviekoittelun Eurooppaan
Helpottaakseen öljypulaa Yhdysvallat antoi viime viikolla Intialle 30 vuorokaudeksi luvan ostaa sellaista venäläistä öljyä, joka oli jo lastattu laivoihin. Valtiovarainministeri Scott Bessentin mukaan Yhdysvallat harkitsee lisää kevennyksiä venäläisöljyä koskeviin pakotteisiin.
Tiistaina presidentti Donald Trump sanoi aikovansa luopua joistain öljyyn liittyvistä pakotteista hintojen alentamiseksi. Trump kommentoi asiaa käytyään puhelinkeskustelun Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa, mutta ei täsmentänyt, mistä pakotteista on kyse.
Liuhto arvioi, että Yhdysvaltain pakotteiden mahdollisissa lisäkevennyksissä voisi olla kyse joidenkin isojen venäläisten öljy-yhtiöiden öljynviennin vapauttamisesta.
Merkkejä talouden kurjistumisesta
EU:n öljyostot Venäjältä ovat loppuneet lähes kokonaan sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyssodan Ukrainassa. Suurimmat venäläisen raakaöljyn ostajat ovat sen jälkeen olleet Kiina ja Intia.
Slovakia ja Unkari ovat kuitenkin jatkaneet öljyn ostamista Venäjältä. Öljyä on tullut Eurooppaan myös kiertotietä, Liuhto huomauttaa. Suuri porsaanreikä on ollut juuri Intia.
Ennen Yhdysvaltojen hyökkäystä Iraniin Venäjän talous alkoi Liuhdon mukaan olla ahtaalla. Viime vuonna joidenkin suurten liikepankkien uutisoitiin ilmoittaneen maan hallitukselle tarvitsevansa mahdollisesti hätärahoitusta. Tämän vuoden alussa Venäjä nosti kahdella prosenttiyksiköllä arvonlisäveroa, joka on valtionhallinnon tärkeä tulonlähde.
Venäjään kohdistuvien öljypakotteiden vaikutus kasvoi viime vuoden lopulla, sanoo STT:lle Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen. Yhdysvallat asetti tuolloin suoria pakotteita venäläisille öljyjäteille Rosneftille ja Lukoilille sekä painosti Intiaa luopumaan venäläisen öljyn ostoista.
– Nämä pakotteet öljy-yhtiöitä kohtaan kasvattivat todella paljon sitä alennusta, mitä Venäjä joutuu antamaan viemästään öljystä verrattuna kansainväliseen viitelaatuun eli Brent-raakaöljyyn, Parviainen sanoo.
Samaan aikaan globaali öljyn hinta oli viime vuonna laskusuunnassa. Venäjän öljytulot laskivat Parviaisen mukaan viime vuonna merkittävästi.
Lue myös: Professori: Trumpin sodan syy on paljon suurempi kuvio kuin josta aiemmin on puhuttu
Trumpilta "ihan floppi" idea – vain yksi teko oikeasti auttaa, mutta sekään ei ole Yhdysvaltojen käsissä
Epärealistinen budjetti voisikin toteutua
Ennen Hormuzinsalmen liikenteen seisahtumista oli Venäjän tämän vuoden budjetti Parviaisen mukaan öljytulojen osalta täysin epärealistinen.
– Venäjä odotti saavansa 59 dollaria tynnyriltä vientihinnaksi vuoden 2026 aikana. Vuoden 2025 lopun perusteella vaikutti, että vientihinta olisi ollut lähempänä neljääkymmentä, Parviainen sanoo.
Parviaisen mukaan Venäjän viemän Urals-raakaöljyn tarkkaa hintaa ei vielä tiedetä, mutta viime kuukausien alennuksen kanssa se voi nyt olla lähellä 70 dollaria tynnyriltä.
Yksi korkeamman hinnan kuukausi ei Parviaisen mukaan Venäjän budjettiongelmia ratkaise, mutta hälventää kuitenkin Venäjän kasvavia riskejä.
– Jos tämä pitkittyy vaikkapa puolen vuoden ajan, se lisää todennäköisyyttä, että Venäjä pystyy toteuttamaan tällaisen etukäteen epärealistisen budjettisuunnitelman.
Myös alennus, jonka Venäjän öljystään joutuu antamaan, voi Parviaisen mukaan kaventua, jos pakotteisiin tehtyjä poikkeuksia tulee paljon.
Liuhto uskoo, että Lähi-idän tapahtumilla on vaikutusta myös Venäjän ja Kiinan välisiin suhteisiin. Hän arvioi, että öljyntuonnin takkuamisen myötä Venäjän neuvotteluasema Kiinan suhteen paranee, ja samalla Venäjä ja Kiina lähentyvät toisiaan.
– Lähi-idän öljy on perinteisesti ollut Kiinalle todella tärkeää, ja nyt kun se selkeästi takkuaa, Kiina joutuu varmaan katsomaan eri tavalla Venäjääkin, Liuhto sanoo.
Miten käy EU:n pakotteiden?
Liuhto uskoo, että pakotteiden keventäminen Yhdysvalloissa voisi tarkoittaa, että paine pakotteiden purkamiseen alkaa kasvaa myös Euroopassa.
– Silloin ei puhuta enää pelkästään Unkarista ja Slovakiasta, vaan siihen linjaan voi tulla joitain muitakin. Jos öljyn hinta pysyy kohtuuttoman korkealla tai alkaa olla saatavuusongelmia, alkaa olla todellinen vaara, että pakotteet alkavat lievetä.
Parviainen puolestaan ei usko, että EU:ssa alettaisiin lieventää venäläisöljyä koskevia pakotteita, vaikka tilanne pitkittyisikin.
– En jaksa uskoa, että se lähtisi Euroopan pakoterintamaa rikkomaan suuremmin.
Toisaalta Euroopassa on jo valmiiksi ongelmia pakotteiden kanssa, Parviainen huomauttaa. Unkari on jarruttanut tuoreinta pakotepakettia Venäjää vastaan öljykiistan vuoksi, joka sillä on meneillään Ukrainan kanssa.