"Kaikkein vaikein paikka tämä on Ukrainalle", asiantuntija arvioi.
Yhdysvaltojen päätös keskeyttää ase- ja ammustoimitukset Viroon ja todennäköisesti myös useisiin muihin Euroopan maihin ei ole yllättävä uutinen, mutta "dramaattista" se on.
Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki, joka toimii Suomi ja Pohjois-Euroopan turvallisuus -ohjelmassa.
– Tämä on Yhdysvaltojen Euroopan liittolaisille dramaattista ja asettaa ne hankalaan paikkaan, Linnainmäki sanoo.
– Kaikkein kehittyneintä yhdysvaltalaiskalustoa, kuten ilmapuolustuskalustoa, ei voida korvata eurooppalaisella kalustolla, hän jatkaa.
Suomi on ostanut Yhdysvalloilta esimerkiksi F-35-hävittäjiä ja niiden käyttöön tarkoitettuja ohjuksia.
Suomi on ostanut Yhdysvalloilta muun muassa F-35-hävittäjiä.
IMAGO/BjÃrn Trotzki/All Over Press
Suomen poliittinen johto ei ole ainakaan myöntänyt, että Suomelle olisi Viron tapaan ilmoitettu viivästyksistä.
Puolustusministeriön mukaan virkamiestasolla on tosin viestitetty, että Yhdysvaltojen puolustusteollisuudella on tuotanto- ja aikataulupainetta.
– Tuotantokapasiteetti on rajallista ja Yhdysvalloilla on tällä hetkellä tunnettuja tarpeita, niin että jotain voi viivästyä. Rauhoittava viesti on se, että se ei vaikuta meidän puolustuskykyymme, selitti pääministeri Petteri Orpo (kok.) keskiviikkona.
Yhdysvallat ja Suomi käyvät "jatkuvasti keskustelua" ja puolustustarvikkeiden toimituksiin pyritään sitäkin kautta vaikuttamaan, puolustusministeriöstä kerrotaan MTV Uutisille.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.Kuva: Ulkopoliittinen instituutti
"Kaikkein vaikein paikka"
Ulkopoliittisen instituutin Linnainmäki muistuttaa, ettei Suomi suinkaan ole tässä asiassa yksin.
– Kaikkein vaikein paikka tämä on Ukrainalle. Ukraina kykenee tuottamaan paljon itse ja se ostaa aseita Euroopasta, mutta esimerkiksi Patriot-ilmatorjuntaohjukset pitää ostaa Yhdysvalloista, hän sanoo.
Patriot-ilmatorjuntaohjuksia käytetään ballististen ohjusten torjumiseen, jossa Ukrainalla on ollut entisestäänkin ongelmia.
Saksan käyttämä amerikkalaisvalmisteinen Patriot-ilmapuolustusjärjestelmä.All Over Press
Yhdysvaltojen ja Euroopan heikentyneiden suhteiden vuoksi eurooppalaisissa pääkaupungeissa on yhä enemmän keskusteltu siitä, miten luotettava kumppani Yhdysvallat on.
Esimerkiksi Saksa aikoo tulevaisuudessa keskittää vain kahdeksan prosenttia sotilasostoksistaan Yhdysvaltoihin, amerikkalaislehti Politico kertoo.
Pääosin Saksa haluaa ostaa aseensa saksalaisilta ja muilta eurooppalaisilta yhtiöltä.
Saksan, kuten muunkin Euroopan, ongelma on, että tietyissä korkean teknologian asejärjestelmissä katse on pakko kääntää Yhdysvaltoihin, Linnainmäki toteaa.
– Valitettava totuus on, että menee kymmeniä vuosia kehittää ja tuottaa tiettyjä asioita. Joitain järjestelmiä on pakko ostaa Yhdysvalloilta, koska se on niissä maailman paras, hän jatkaa.
Vaihtoehto on todeta, että "vähempikin riittää". Sitten voidaan ostaa muualtakin, Linnainmäki muotoilee.
Yhdysvallat on käyttänyt Iranin sodassa yli 850 Tomahawk-risteilyohjusta, uutistoimisto Reuters kertoo. Kuva ohjuksen laukaisusta 28. helmikuuta, jolloin Yhdysvallat ja Israel aloittivat sodan.All Over Press
Kunnes sota päättyy
Yhdysvaltojen asetoimitukset Viroon jatkuvat vasta, kun konflikti Iranissa päättyy, puolustusministeri Pete Hegseth sanoi Viron vastinparilleen.
Suuri ongelma on, että Yhdysvaltojen puolustusteollisuus ei ylipäätään pysty tuottamaan tarvittuja puolustustarvikkeita kysyntää vastaavaa määrää, sanoo tutkija Linnainmäki.
Ongelmaan on pureutunut esimerkiksi useita vuosia Pentagonissa työskennellyt Michael Brown, joka kirjoitti Foreign Affairs -lehteen Yhdysvaltojen asevoimien varastojen olevan liian pieniä ja aseteollisuuden keskittyneen turhan harvoihin käsiin.
Ongelma on "Washingtonin itsensä aiheuttama", sillä kylmän sodan päättymisen jälkeen aseteollisuusyhtiötä kannustettiin yhdistymään, Brown kirjoittaa.
Myös Pentagonin asehankintakäytäntöjä on kritisoitu. Sekä projektien kustannuksilla että aikatauluilla on taipumusta turvota samaan aikaan kun kyky tuottaa nopeasti laatua on pienentynyt.
Viime vuosina Yhdysvallat on antanut ja myynyt valtavia määriä aseita Ukrainalle ja Israelille. Iranissa Yhdysvallat on sanonut iskeneensä yli 13 000 kohteeseen muun muassa yli 850 Tomahawk-risteilyohjuksella.
Yhdysvaltojen sodat Irakissa ja Afganistanissa eivät samalla tavalla paljastaneet amerikkalaisen aseteollisuuden heikkouksia kuin kuluvan vuosikymmenen taistelut.
Irakissa ja Afganistanissa Yhdysvallat ei juuri tarvinnut ilmapuolustusta, eikä nykymuotoista droonisotaa ollut edes olemassa. Lisäksi pitkän kantaman ohjusten käyttö oli sotien pikaisia alkuvaiheita lukuun ottamatta vähäistä.
Presidentti Donald Trumpin hallinto on havainnut puolustussektorin ongelmat ja on uudistamissa asehankintakäytäntöjä.
Pentagon puolestaan on lähestynyt amerikkalaisia autoyhtiöitä ja tiedustellut, voisivatko nämä alkaa valmistaa puolustustarvikkeita, yhdysvaltalaislehti Wall Street Journal kertoi äskettäin.
– Ongelma tiedostetaan Yhdysvalloissa. Puolustustarviketoimitusten keskeytyminen Eurooppaan ei ole suunnitelmallista, Linnainmäki sanoo.
– Trumpin hallinnon viesti puolustusteollisuudelle ja Pentagonille on selvä. Niiden täytyy pystyä parempaan, hän jatkaa.
Presidentti Trumpin hallinto on itsekin vaatinut aseteollisuudeltaan enemmän.AFP / Lehtikuva
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
