Hallituksen kehysriihessä on väännetty kättä siitä, mihin säästöjen jälkeen käytössä olevat vähät rahat riittävät. Puolustusmenoista ei kuitenkaan tingitä. Maailma ympärillä pakottaa varautumaan. Vaikeudet Yhdysvaltojen asetoimituksissa ajavat Suomea kehittämään myös omaa ja eurooppalaista asetuotantoa.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei ole vaatinut julkisuudessa lisärahaa puolustukseen. Häkkäsen ei tarvitse. Puolustusmenoista ei hallituksen kehysriihessä ole tarvinnut juuri tapella.
– Puolustuksen vahvistaminen tässä maailmantilanteessa on välttämätöntä. Se on hallituksen yhteinen asia ja sille on myös eduskunnan vahva tuki, vakuutti pääministeri Petteri Orpo (kok.) tänään kehysriihen neuvottelutauolla eduskunnassa.
Puolustusmenojen kasvua vauhdittavat sekä Ukrainassa ja Lähi-Idässä riehuvat sodat että Venäjän uhka. Tarpeet ovat osin välittömiä, mutta myös pitemmälle ulottuvia.
– Meidän täytyy huolehtia uhkaperusteisesti siitä, että meidän puolustusmenojamme myös lyhyellä tähtäimellä vahvistetaan, jotta tarvittavat kyvyt on käytössä, selvensi Orpo.
Rahaa puolustukseen tarvitaan kuitenkin lisää myös pitemmässä katsannossa.
– Jo keskipitkällä aikavälillä eli kehyskauden puitteissa on huolehdittava siitä, että Nato-velvoitteiden mukainen määrärahan nousu toteutuu tässä kehyskaudella, Eli näitä molempia asioita tässä nyt katsotaan, totesi Orpo.
Naton huippukokouksessa on sovittu, että jäsenmaat nostavat puolustusmenonsa asteittain viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Siitä 3,5 prosenttia tulee suunnata niin kutsuttuun kovaan puolustukseen ja 1,5 prosenttia puolustusta tukeviin toimiin.
USA:n aseiden toimitusvaikeudet koskevat ehkä myös Suomea
Suomen valtiojohdossa on keskusteltu Yhdysvaltojen asetoimitusten viivästyksistä, jotka ilmeisesti koskevat joiltain osin myös Suomea. Suomi ei kuitenkaan julkisesti ole kertonut, mitkä aseet mahdollisesti toimitetaan myöhässä.