Yhdysvaltain presidentti ei lyönytkään pöytään uhkavaatimusta Natolle puhuessaan kansakunnalle yöllä Suomen aikaa. Sen sijaan hän haki ymmärrystä ja kärsivällisyyttä amerikkalaisilta, eikä sodan lopulle asetettu selkeää aikarajaa, kirjoittaa MTV Uutisten Yhdysvaltoihin erikoistunut toimittaja Sanna Voltti.
Donald Trumpin yöllä kello neljältä Suomen aikaa pitämää puhetta odotettiin tarkasti myös Euroopassa. Eilen Trump sanoi brittilehti Telegraphille ja uutistoimisto Reutersille harkitsevansa vakavasti Yhdysvaltojen vetäytymistä Natosta. Lisäksi hän kertoi Reutersille aikovansa käsitellä asiaa kansakunnalle pitämässään puheessa.
19-minuuttisessa puheessa Natoa ei kuitenkaan mainittu sanallakaan. Sen sijaan Trump kehui saavutuksiaan kotimaassa ja Iranissa sekä haki ymmärrystä ja kärsivällisyyttä amerikkalaisilta sotaa kohtaan – tai sotilasoperaatiota, kuten hän itse sitä kuvasi.
Ja tietenkään Natosta ei noin vain lähdettäisi: vuonna 2023 kongressi sääti lain, joka kieltää presidenttiä "keskeyttämästä, irtisanomasta tai vetäytymästä Pohjois-Atlantin sopimuksesta" ilman kongressin hyväksyntää.
Lakia oli viemässä eteenpäin nykyinen ulkoministeri Marco Rubio, tuolloin vielä Floridan senaattori. Myös Rubio on viime päivinä puhunut siitä, että Yhdysvaltojen tulisi arvioida Nato-jäsenyyttään uudelleen.
Jo tämä lisää todennäköisyyttä, että Trump (ja Rubio) käyttää Nato-korttia painostaakseen Euroopan Nato-maita tukemaan Yhdysvaltoja Iranin suhteen.
Huomionarvoista on myös se, että Trump kertoi Nato-vetäytymisaikeistaan nimenomaan brittilehti Telegraphille. Trump on ollut tyytymätön Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja pääministeri Keir Starmeriin, koska britit kieltäytyivät osallistumasta Iraniin kohdistuviin toimiin sekä estivät Yhdysvaltojen tukikohtien käytön ja ylilennot.
Ongelma on, että Nato on puolustusliitto – ei hyökkäysliitto – eivätkä eurooppalaiset jäsenmaat tienneet Iraniin kohdistuneesta iskusta etukäteen.
