Saksan päätös rajoittaa asevientiä Israeliin repii liittokanslerin omaa puoluetta ja yllätti myös tutkijat. Toisaalta Saksan Israel-politiikan suuret linjat ovat tutkijoiden mielesä ennallaan ja kynnys uusille toimille edelleen korkea.
Tiukasti rajattu täsmätoimi, joka ei horjuta Saksan Israel-politiikan suuria linjoja. Näin arvioivat tutkijat STT:lle liittokansleri Friedrich Merzin aiemmin elokuussa ilmoittamaa päätöstä keskeyttää osittain asevienti Israeliin. Päätös on voimassa toistaiseksi.
– En usko, että se mullistaa Saksan Israel-politiikkaa, jonka historiallinen pohja on edelleen merkittävä. Käsillä olevan sodan kontekstissa kyse on kuitenkin isosta käänteestä, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku arvioi STT:lle.
Lue lisää: Saksa rajoittaa aseiden vientiä Israeliin – vastaus laajenevaan sotaoperaatioon Gazassa
Merzin mukaan Saksan on yhä vaikeampi ymmärtää, kuinka Israel tulisi nykyisellä suunnitelmallaan saavuttamaan laillisia tavoitteita. Ennen Saksan ilmoitusta Israelin turvallisuuskabinetti hyväksyi suunnitelman Gazan kaupungin valtaamisesta.
Saksa on yksi Israelin vahvimmista tukijoista Euroopassa. Israelin turvallisuuden takaaminen on Saksan ulkopolitiikan tukipilari, joka kumpuaa holokaustin jättämästä traumasta.
Merzin päätös tulikin monelle yllätyksenä – niin Israelille kuin STT:n haastattelemille, Saksaa seuraaville tutkijoille.
Ennen kaikkea symbolinen ele
Se, mitä aseita uusi rajoitus tarkalleen koskee, on vielä epäselvää. Mediatietojen mukaan rajoitus koskee vain aseita, jotka eivät ole keskeisiä Israelin puolustukselle.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Niklas Helwig painottaa, ettei Saksa kuitenkaan ole Yhdysvaltojen tasoinen aseviejä ja maan mahdollisuudet vaikuttaa Israelin käyttämiin aseisiin ovat lopulta melko rajalliset.
Saksa vei vuosina 2020–2024 noin kolmanneksen kaikista Israeliin viedyistä aseista, kun taas Yhdysvallat vei samana ajanjaksona aseista noin kaksi kolmasosaa.
Lue myös: Israelin Katz hyväksyi suunnitelman vallata Gazan kaupunki
Helwigin mukaan päätöksen merkitys on ennen kaikkea symbolinen.
Molempien tutkijoiden mukaan Merzin päätös on osittain reaktio kasvaneeseen kansainväliseen paineeseen.
Helwigin mukaan Merziin kohdistuu sisäpoliittista painetta myös hallituskumppani sosiaalidemokraateilta (SPD), joka haluaa koventaa otteita Israelia kohtaan.
Ankaraa kritiikkiä omista riveistä
Merzin ilmoitus aiheutti vastalauseiden myrskyn niin Merzin omassa puolueessa CDU:ssa kuin sisarpuolue CSU:ssa, jossa päätöstä on kritisoitu vääräksi.
Iso-Markun ja Helwigin mukaan huolestuttavaa Merzin kannalta on juuri omasta puolueesta tuleva kritiikki.
– Kyseessä ei ole ensimmäinen päätös, jonka Merz tekee niin sanotusti ad hoc -periaatteella, ilman tarvittavaa tukea omasta puolueestaan tai liittopäivien ryhmästään, Helwig sanoo.
Näin oli esimerkiksi, kun Merz ajoi keväällä läpi historiallisen velkapaketin.
Johtamistyylissä näkyy Helwigin mukaan Merzin tausta yksityisellä sektorilla.
Tutkijoiden mukaan vastaavia painostustoimia tuskin nähdään ihan heti lisää.
– Ne johtaisivat vielä rajumpaan kritiikkiin puolueen sisältä, ja sitä Merz varmasti pyrkii välttämään, Iso-Markku sanoo.
Helwig huomauttaa, että Israelin tukeminen on Merzin omalle puolueelle CDU:lle puolueen identiteettiä määrittelevä ydinkysymys.
Israel-kysymys saattaa kuitenkin palata hallituksen pöydälle, jos Saksan läheiset kumppanit linjaavat uusista toimista ja tilanne Gazassa synkkenee entisestään, Iso-Markku arvioi.
– Mielestäni Israel-keskustelu ei ole vielä aiheuttanut kriisiä hallituskoalitiossa, mutta sillä on potentiaalia laukaista kriisi syksyllä, Helwig sanoo.