Palkittu toimittaja ja bestseller-kirjailija Güner Balci avaa Neuköllnin perintöä ja kritisoi varovaista maahanmuuttokeskustelua.
– Kysykää lapsiltanne, kysykää tyttäriltänne, kysykää ystäviltänne ja tutuiltanne. Kaikki myöntävät, että meillä on ongelma, ainakin pimeän tultua.
Nämä liittokansleri Friedrich Merzin sanat saivat saksalaiset kaduille loppusyksystä.
Aikaisemmin lokakuun puolivälissä kristillisdemokraatti Merz oli kehunut hallituksen työtä laittoman maahanmuuton kitkemisessä. Se oli vähentynyt 60 prosentilla maaliskuun virkaanastujaisten aikaan verrattuna, Merz mainosti.
– Mutta kyllä, meillä on edelleen tämä ongelma meidän katukuvassamme, ja siksi sisäministeriö suunnittelee karkotusten mahdollistamista ja toteuttamista isommassa mittakaavassa, hän jatkoi.
Merzin viittaus "ongelmaan katukuvassa" herätti tyrmistystä. Die Tageszeitungin haastattelema maahanmuuttotutkija kutsui ilmaisua "selvästi rasistiseksi". Jopa hallituskumppani SPD:n varaliittokansleri Lars Klingbeil antoi varovaista palautetta "jakavasta kielenkäytöstä".
Merz ei peruutellut, vaan käski muutamaa päivää myöhemmin kriitikoita kysymään tyttäriltään asiasta – vihjaten, että ulkomaalaiset häiritsevät naisia. Saksalaiset tulistuivat, ja muun muassa Berliinissä parituhatta saksalaisnaista osoitti mieltään oikeistoa vastaan.
Televisiokanava ZDF:n mielipidemittaus kuitenkin kertoi saksalaisten enemmistön yhtyvän Merzin arvioon, joskin vanhempi väestö teki niin selvästi nuoria yksimielisemmin.
Saksa on ollut vuosikymmenten ajan Euroopan avomielisin maa maahanmuuton ja pakolaisten suhteen. Tätä muuttamaan on noussut äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD). Sittemmin myös vanhojen valtapuolueiden konservatiivisiivet ovat alkaneet kiristää maahanmuuttolinjaansa.
Kriittistä keskustelua peräänkuuluttaa myös palkittu toimittaja ja bestseller-kirjailija, saksanturkkilainen Güner Balci.
– Merz ei selittänyt kommenttiaan hyvin, mutta ymmärrän, mitä hän tarkoitti, Balci sanoo.
Viimeiset viisi vuotta Balci on työskennellyt Berliinin monikulttuurisen Neuköllnin kaupunginosan integraatiosta vastaavana koordinaattorina. Noin 330 000 asukkaan Neuköllnissä asuu ihmisiä noin 150 eri maasta.
Muuttuva maahanmuutto
Vuonna 1975 syntynyt Balci on intohimoinen Saksan maahanmuuttopolitiikan kommentaattori. Tänä vuonna hän nousi otsikoihin kirjallaan Heimatland (Kotimaa), jossa hän kuvaa varttumistaan Neuköllnissä.
Balcin vanhemmat tulivat Saksaan 1960-luvulla vierastyöohjelman kautta. He olivat Turkin vuoristoisesta Itä-Anatoliasta ja uskonnoltaan shiialaisen islamin sivuhaaran alevismin harjoittajia.
Alevismi ei vaadi pyhiinvaelluksia, viittä päivärukousta tai hunnun käyttöä naisilta. Aleviitteja on syrjitty sunnienemmistöisessä Turkissa, ja Balci sanoo tämän näkyvän yhteisön "humanistisessa perinteessä".
Balcin mukaan hän vietti iloisen lapsuuden turkkilaisten, kurdien, italialaisten ja saksalaisten lasten sekasopassa. Hän ei juuri kohdannut rasismia, vaikka laajamittainen maahanmuutto Euroopan ulkopuolelta oli tuolloin tuore ilmiö. Neuköllnissä kaikkia yhdisti luokka: kaikki saksalaisista turkkilaisiin olivat työläisiä.
Saksan yhdistyttyä 1990 Balci kohtasi ensi kertaa uusnatseja ja näiden ennakkoluuloja. Samoihin aikoihin myös maahanmuuttajayhteisö alkoi muuttua, kun maahan saapui pakolaisperheitä Libanonista ja palestiinalaisalueilta.
Valtio ei juuri nähnyt vaivaa uusien tulijoiden työllistämisen tai koulutuksen eteen. Monien perheiden päämiehet toivat mukanaan tiukemman islamintulkinnan.
– Uusien tulijoiden isät ja veljet tulivat kysymään äidiltäni, että miksi tyttäresi leikkii poikien kanssa, Balci sanoo.
Samalla Saksaan rakennettiin moskeijoita. Varat näihin tulivat usein Turkista, nationalistis-islamistiselta Milli Görüs -liikkeeltä tai Egyptissä alkunsa saaneelta kansainväliseltä Muslimiveljeskunnalta.
Moskeijat antoivat muslimeille mahdollisuuden rukoiluun ja yhteisöllisyyteen. Samalla niistä tuli kuitenkin taustatahojensa vaikutuskanavia Saksaan.
Matalien odotusten rasismia
Balci painottaa, että hänellä ei ole mitään islamia vastaan. Ongelma on hänen mukaansa "taantumuksellista tulkintaa" levittävissä imaameissa.
Balcia kuunnellessa on helppo ymmärtää, miksi häntä kritisoidaan joka suunnalta.
Osa Berliinin vasemmistolaisista ja vihreistä poliitikoista vastusti Balcin nimitystä integraatiokoordinaattoriksi ja syytti tätä islamofobiasta. Toisaalta kriittisyydestään huolimatta Balci puhuu näkyvästi maahanmuuton ja monikulttuurisuuden puolesta, mikä taas johtaa vihapostiin äärioikeistolta.
Islamismin ja antisemitismin ohella Balci varoittaakin ennen kaikkea AfD:stä.
– Äärioikeistolainen ekstremismi on ylivoimaisesti Saksan demokratian isoin uhka tällä hetkellä.
Saksan kotimaan turvallisuuspalvelu määritteli toukokuussa AfD:n oikeistolaiseksi äärijärjestöksi, ja puolue on viranomaisten tarkkailussa. AfD on haastanut määritelmän oikeudessa.
Balcilla on oma strategia äärioikeiston päihittämiseen. Hänen mukaansa AfD saa voimansa maahanmuuton ongelmista. Demokratian puolustamiseksi maahanmuuttokeskustelu pitäisikin varastaa pois äärioikeistolta, avata se kaikkien saksalaisten asiaksi, Balci sanoo.
Varovainen keskustelukulttuuri tuottaa Balcin mukaan "matalien odotusten rasismia". Esimerkiksi tästä hän nostaa musliminaiset, jotka kohtaavat perheväkivaltaa. Moni saksalainen saattaa ajatella, että tällaisissa tapauksissa naisen on täysin luonnollista hakea apua moskeijan imaamilta.
– Tämä on uskomatonta. Meidän yhteiskunnassamme on oikeat asiantuntijat ja viranomaisrakenteet näitä naisia varten, Balci sanoo.