Uudenmaan maakunta pantiin kiinni koronan takia kuusi vuotta sitten. THL:n Hanna Nohynekin mukaan koronarajoitukset perustuivat sen hetken vajavaiseen tietoon.
Tasan kuusi vuotta sitten elettiin koko maailmassa hyvin poikkeuksellisia aikoja.
Koronavirus jylläsi myös Suomessa, ja Uudellamaalla tartuntoja oli selvästi muuta maata enemmän.
Nopeasti esiin nousikin kysymys: voidaanko yksi maakunta eristää muusta maasta taudin leviämisen estämiseksi.
Eduskunnassa käytiin tiukkaa keskustelua perusoikeuksista ja terveysturvallisuudesta.
Uudenmaan rajat suljettiin lopulta lauantaina 28. maaliskuuta.
Tämän jälkeen liikkumista rajoitettiin, ja poliisi sai avukseen satoja varusmiehiä valvomaan rajoja.
Uutisten vakiokasvoja oli pääministeri Sanna Marinin (sd.) ja muiden hallituksen jäsenten lisäksi muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.
Nohynek sanoo nyt, että myöhemmin kertyneen tiedon perusteella ratkaisut olisivat voineet olla toisenlaisia, mutta jälkikäteen on aina helppoa olla viisas.
– Tuossa tilanteessa emme oikein vielä ymmärtäneet tautia ja sen vakavuutta ja sitä kuinka nopeasti se leviää. Silloin koronasulku ehkä oli järkevä päätös, Nohynek kommentoi Viiden jälkeen -ohjelmassa.
– Varsinkin kun tiedetään, ettei ollut riittävästi hoitopaikkoja, jos kaikki olisivat sairastuneet samalla kertaa. Ei kerta kaikkiaan oltaisi voitu hoitaa kaikkia.
MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa vierailleen korona-ajan hallituksen perhe- ja peruspalveluministerin Krista Kiurun (sd.) mukaan kaikki hallituksen koronatoimet perustuivat asiantuntijatietoon.
Nohynek sanoo, että THL:n ihmiset tulivat kyllä kuulluiksi, mutta se on toinen juttu, tehtiinkö päätökset aina heidän antamiensa tietojen pohjalta.
Esimerkiksi toivetta siitä, että rokottaminen keskitettäisiin kaupunkien niin sanottuihin hotspotteihin, koska tautipurkauksia oli enemmän juuri kaupungeissa, ei noudatettu.
Toinen esimerkki liittyy terveydenhuollon ammattilaisten rokottamiseen.
Heidät haluttiin aluksi rokottaa siksi, että he eivät tartuttaisi omia potilaitaan. Pian kuitenkin nähtiin, että rokotteet eivät estäneet tartuntoja kovin tehokkaasti.
Siitä huolimatta päätöstä ei muutettu.
– Oli olemassa tulkinnallisia seikkoja, joita ehkä näyttöpohjaisesti olisi pitänyt tehdä toisin, Nohynek muotoilee.
Hanna Nohynek oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka sairastuivat koronaan. Tauti oli raju, ja sen jäljet tuntuvat Nohykekin elämässä edelleen.
– Hajuaisti on tullut takaisin, mutta makuaistista täytyy sanoa, että vieläkään en pysty kahvia juomaan.
– Mietin, onko se vain minun pääni sisässä, että vain kuvittelen niin, vai onko se todella niin, mutta ei minusta ole enää kahvin juojaksi.
Hanna Nohynek oli ensimmäisiä suomalaisia, jotka sairastuivat koronaan. Tauti oli hyvin raju ja siihen liittyi muun muassa kuumetta ja ripulia.
Sairastamisesta oli Nohynekille hyötyä ammatillisesti.
– Onhan se aina hyvä tietää, miltä tauti tuntuu. Ehkä tärkein hyöty oli kuitenkin se, että minun veressäni olleita vasta‑aineita ja vasta‑ainetasoja voitiin käyttää, kun Suomen labrat kalibroivat omia menetelmiään.
– Että ihan tieteellistäkin hyötyä siitä oli kokemusasiantuntijuuden lisäksi.
Entä onko korona Nohyhekin mielestä korona nyt vain tauti muiden joukossa vai onko siinä jotain erilaista?
– Kyllähän se on vaarallinen tauti ihmisille, joilla ei ole immuniteettia, ja ihmisille, jotka ovat hyvin vanhoja. Tiedämme, että 80 vuodesta ylöspäin se voi olla jopa kuolemaa aiheuttava , vaikka olisi saanut rokotteet aikaisemmin ja vaikka olisi immuniteettia.
– Jos taas katsotaan väestöä kokonaisuutena, se on ihan toisenlainen virus ja tauti tällä hetkellä kuin silloin, kun se meille tuli ensimmäistä kertaa.
Mutta kumpi lopulta hoiti koronan paremmin, Suomi vai Ruotsi?
Nohynekin mukaan molemmat pärjäsivät pitkällä aikavälillä aika hyvin.
– Ruotsissa vanhojen ihmisten kuolleisuus esimerkiksi hoitokodeissa oli paljon suurempi kuin meillä. Pitkässä juoksussa meillä oli kuitenkin hyvin samanlainen ylikuolleisuus kaiken kaikkiaan.
– Ruotsalaiset taas eivät laittaneet kouluja kiinni eli lapset saivat käydä kouluja, ja järjestettiin kulttuuritapahtumia. Meillä lapsia pidettiin pitkään etäopetuksessa. Ehkä me olimme liian jyrkkiä siinä, ja nyt me maksamme niistä vuosista. Lasten olisi pitänyt saada ryhmäytyä paremmin.
Nohynekin mukaan koronarokotteet olivat vallankumouksellisia.
– Ei ole ikinä näin nopeasti alle vuodessa saatu uutta rokotetta laajaan käyttöön.
– Se että oli rokote, joka esti vakavaa tautia, oli äärimmäisen tärkeä asia. Olisi toivonut, että se olisi pystynyt estämään myös viruksen leviämistä ihmisestä toiseen, mutta vakavan taudin ehkäisyssä se oli todella tärkeä.
Koronarokotteiden ansiosta opittiin Nohynekin mukaan kaiken kaikkiaan paljon rokotteen toiminnasta ja sen ja viruksen välisestä suhteesta.
– Kyllä me on paljon siltä saatu. Ja tällä hetkellä lupaukset RNA‑rokotteesta myös muiden virusten osalta ovat suuria.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää juttuvinkkejä Katille osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
