Koronapandemian vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli Suomessa pandemia-aikana pieni. Kreikassa, Unkarissa ja Italiassa ylikuolleisuus oli Suomeen verrattuna moninkertaista.
Koronapandemian vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli Suomessa pandemia-aikana vähäinen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuoreen tutkimuksen perusteella.
Kokonaiskuolleisuus tarkoittaa, että tutkimuksessa on otettu huomioon muutkin kuin koronaviruksesta johtuneet kuolemat.
Suomen kannalta tulokset kertovat erityisesti siitä, että koronarajoitukset olivat täällä vahvat ja niitä noudatettiin, sanoo THL:n tutkimusprofessori Tuija Leino.
Niillä estettiin pandemian alkuvaiheessa niin koronasta kuin muista taudeista johtuvia kuolemia.
– Kuolleisuuden kannalta olennaista on, kuinka voimakkaita rajoituksia tehtiin ikääntyneille, jotka koronaan yleisimmin kuolivat, Leino sanoo STT:lle.
Toisaalta tiukat rajoitukset Leinon mukaan osittain vain siirsivät tautitaakkaa eteenpäin: kun rajoitukset lopetettiin, alkoivat koronan lisäksi kiertää muutkin taudit ja kuolleisuus nousi.
EU-rahoitteisen jäsenmaiden yhteistyöverkoston EuroMOMOn julkaisemassa tieteellisessä artikkelissa on tarkasteltu alkuvuoden 2020 ja kevään 2023 välistä ajanjaksoa, johon ajoittui neljä koronaviruksen tartunta-aaltoa.