Suomi on THL:n mukaan ottanut opikseen nuoriin ja lapsiin kohdistuneista kireistä koronarajoitustoimista.
Koronapandemian vaikutus kokonaiskuolleisuuteen oli Suomessa koronapandemian aikana vähäinen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tuoreen tutkimuksen perusteella.
Kokonaiskuolleisuus tarkoittaa, että tutkimuksessa on huomioitu muutkin kuin koronaviruksesta johtuvat kuolemat.
Vahvat rajoitustoimet suojasivat erityisesti iäkkäitä ensimmäisten aaltojen aikana.
Samalla rajoitukset saattoivat myös kasvattaa niin sanottua immuniteettivelkaa, mikä näkyi kuolleisuuden kasvuna seuranta-ajan lopulla.
Lue myös: Korona kuritti Eurooppaa epätasaisesti – näissä maissa kuolleisuus oli suurinta ja näissä pienintä
Johtaja Otto Helve THL:stä kertoo Huomenta Suomen uutisten haastattelussa, että Suomi onnistui siirtämään tautitaakkaa koronarokotuksilla ja -rajoituksilla, millä saatiin laskettua tautipiikkejä ja samalla kuolleisuutta.
THL pyrki tasaamaan tautipiikkejä, jotta terveydenhuoltojärjestelmä ei ylikuormittuisi.
– Pitää muistaa, että silloin kun on uusi virus, joka kiertää väestössä, niin näillä rajoitustoimilla ei koskaan pystytä estämään täysin sitä kiertoa, vaan pyritään siirtämään sitä tautitaakkaa eteenpäin.
Lapset kärsijöinä
Suomessa tehtiin epidemian alussa hyvin voimakkaita torjuntatoimia esimerkiksi Ruotsiin verrattuna, jossa virus pääsi kiertämään väestössä paljon vapaammin. Ruotsissa ratkaisu johti esimerkiksi vanhainkodeissa isoon ylikuolleisuuteen, sanoo Helve, kun taas Suomessa ylikuolleisuus näkyi vasta myöhemmin.
Helveen mukaan on erinomainen kysymys, tehtiinkö Suomessa jopa liikaa torjuntatoimia.
– Olemme monta kertaa sanoneet, että lapsiin ja nuoriin kohdentuvat tartunnan torjuntatoimet olivat ajoittain liian rajuja.
Tästä ollaan Helveen mukaan otettu opiksi. Enää ei tarkasteltaisi pelkästään suoraa vaikutusta esimerkiksi kuolleisuuteen.
– Varmasti tarkasteltaisiin paljon tarkemmin torjuntatoimien kerrannaisvaikutuksia, eli sitä yhteiskunnallista vaikutusta, mitä tartunnan torjuntatoimilla on.