Tasa-arvo ei toteudu vieläkään – näissä asioissa Suomella on parantamisen varaa!

Naisten palkat ovat yhä pienempiä kuin miesten. Miehille pakollinen varusmiespalvelu asettaa sukupuolet eriarvoiseen asemaan. Missä asioissa Suomella on vielä parantamisen varaa, kun puhutaan tasa-arvosta? Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Tetti Vähämaa kertoo.

Millaisissa asioissa olisi vielä tasa-arvon kannalta parantamisen varaa? Mitä Suomen feminismille kuuluu? Naisasialiitto Unionin puheenjohtaja Tetti Vähämaa kertoo, mitkä ovat tällä hetkellä suurimpia epäkohtia Suomessa, kun puhutaan naisten oikeuksista ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Vanhempainvapaitten kustannukset kuormittavat naisvaltaisia aloja

Vanhempainvapaitten järjestäminen ja niiden kustannukset painottuvat naisvaltaisille aloille. Tavallisesti perheen äiti pitää niistä suurimman osan.

– Tietysti isällä on isyysvapaansa, mutta äiti yleensä pitää äitiysvapaansa ja vielä vanhempainvapaan. Joissain perheissä sen katsotaan olevan parempi vaihtoehto, mikä on tietysti on ihan ok. Muitakin vaihtoehtoja voisi kuitenkin tehdä ja jakaa kustannuksia tasapuolisemmin, koska tällä hetkellä se kuormittaa naisvaltaisia aloja, Vähämaa kertoo.

Esimerkiksi Naisasialiitto Unioni on ajanut 6+6+6-mallia, jossa on kuusi kuukautta isälle, kuusi kuukautta äidille ja lopuista kuukausista vanhemmat voisivat sopia keskenään.

Naisten palkat ovat yhä pienempiä kuin miesten

Naisten palkat ovat edelleen pienempiä kuin miesten. Vähämaan kannustaa keskustelemaan aiheesta yleisesti, eikä vähättelemään sitä.

– Yleensä vain todetaan, että ”eihän ne naisten palkat ole huonompia” tai sanotaan, ettei muka samasta työstä saada eri palkkaa – kun tilanne tosiaan on se, että useammassakin työssä nainen voi saada eri palkkaa kuin mies. Asiaa tulisi tuoda koko ajan esille ja puhua siitä, miksi tällainen eriarvoisuus on edelleen olemassa. Huolimatta siitä, että asiaa on yritetty tuoda julkisuuteen ja siitä on puhuttu jo vuosia, jopa vuosikymmeniä, se on edelleen olemassa, Vähämaa sanoo.

Turvakotiverkosto on liian suppea

Päällimmäisenä Vähämaan mielessä on tällä hetkellä huoli turvakotiverkoston jatkuvasta pienentymisestä. Suomen turvakodit on tarkoitettu uhan alla eläville lähisuhdeväkivallan uhreille.

– Turvakotipaikkojen määrä Suomessa ei esimerkiksi täytä kansainvälisiä suosituksia. Luku on ollut riittämätön tähänkin asti ja tästä huolimatta verkostoa ollaan supistamassa. Esimerkiksi viime vuoden puolella lakkautettiin Espoon turvakoti. Teimme syyskokouksessa aiheesta julkilausuman ja tämän vuoden puolella aiomme kiinnittää enemmän julkisuudessa huomiota asiaan, Vähämaa lupaa.

Ikääntyvät naiset huolettavat

Vähämaa löytää korjattavaa muualtakin, esimerkiksi ikääntyvien naisten asema huolettaa.

– Monien eläkkeellä olevien naisten taloudellinen tilanne on vaikea, kun matalasta palkkatasosta ja perhevelvollisuuksista johtuen eläke on pieni. Lisäksi varusmiespalvelus asettaa miehet ja naiset eriarvoiseen asemaan ollessaan miehille pakollinen ja naisille vapaaehtoinen, Vähämaa listaa.

Studio55.fi/ Anni Uittamo

Kuvat: Colourbox

Lue myös:

    Uusimmat