Äiti jää yhä usein ruokapöytää siivoamaan, kun isä menee lasten kanssa leikkimään. Vanhemmuus on kuitenkin tasavertaistunut.
Naiset tekevät yhä selvästi miehiä enemmän kotitöitä, ja äideillä on isiä vähemmän aikaa omiin menoihinsa ja harrastuksiinsa.
Äidit myös luopuvat ja joustavat omasta vapaa-ajastaan todennäköisemmin ja matalammalla kynnyksellä, kertoo Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtori ja perhe- ja isyystutkimuksen dosentti Johanna Terävä.
– Äidit kipuilevat miehiä enemmän sitä, ovatko he ikään kuin oikeutettuja lähtemään vaikkapa harrastuksiinsa, kun taas isät osaavat pitää tiukemmin kiinni siitä, että jos heillä on harrastus, he sinne lähtevät. Isossa kuvassa tilanne on edelleen hyvin epätasa-arvoinen.
Lue myös: Perheet kantavat yhä enemmän vastuuta iäkkäiden hoivasta – "mitä minä sitten verorahoilla saan?"
Terävän mukaan Suomessa vallitsevaa äitiyden ihannetta on vaikea murtaa. Vaikka myös isyyden odotukset ovat kasvaneet, isät eivät koe yhtä paljon riittämättömyyttä ja syyllisyyttä kuin äidit. Vaikka äiti menisi ja viettäisi omaa aikaansa, syyllisyys saattaa estää siitä nauttimista.
Terävän mukaan vanhemmuus on kuitenkin tasavertaistunut vuosien saatossa ja isät viettävät nyt aiempaa enemmän aikaa lastensa kanssa. Kotitöihin he eivät silti välttämättä osallistu samassa määrin, eli isät saattavat tavallaan ”kuoria kermat kakun päältä”.
– Äiti jää ruokapöytää siivoamaan, kun isä menee lasten kanssa leikkimään. Tai äiti jää siivoamaan, kun isä lähtee kuskaamaan lapsia harrastuksiin. Olen haastatellut paljon vanhempia, ja monesti tätä jakoa kuvataan luonnolliseksi. Todellisuudessa tämä on kuitenkin vain opittu tapa.
Koulutus tuo keskustelua
Terävän mukaan perheissä, joissa äidillä on korkea koulutus, käydään enemmän tasa-arvokeskusteluja ja siten myös useammin saavutetaan tasa-arvoisempi jako vanhemmuudessa.
Lue myös: Milloin oireileva lapsi tai nuori tarvitsee terapiaa? Asiantuntijoilta kritiikkiä terapiatakuulle
Vaikka jako kotitöiden ja vapaa-ajan suhteen olisi ollut kuinka tasa-arvoinen ilman lapsia ja aiheesta olisi puhuttu parisuhteessa paljonkin, tutkimusten valossa suunnitelmat ja roolit todella herkästi muuttuvat lapsen syntymän myötä.
Terävä huomauttaa, että omasta vapaa-ajasta tinkiminen on karhunpalvelus omalle jaksamiselle.
– Oma aika on omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Jos vanhempi ei huolla itseään, seuraa herkästi kriisejä sekä parisuhteeseen että vanhemmuuteen.
Onko äiti portinvartija?
Varsinkin äitiyden yhteydessä puhutaan Terävän mukaan usein niin sanotusta portinvartijuusilmiöstä, jossa äiti haluaa olla korvaamaton lapselle eikä välttämättä edes anna toiselle vanhemmalle mahdollisuutta ottaa yhtä suurta vastuuta lapsenhoidosta. Terävän mukaan ilmiö kytkeytyy esimerkiksi isien vähäisempään perhevapaiden käyttöön.
– Kun äiti on vaikkapa vuoden ajan kantanut päävastuun lapsesta, kyllähän siitä roolista voi olla vaikea päästää irti, kun voi tuntua, että itse osaa ja tietää paremmin. Isälle saattaa tässä tilanteessa syntyä rooli tai jopa halu olla kotona vähän niin kuin äidin avustajana, koska se on helpompaa. Kun roolit ovat jo muodostuneet, tilannetta on hirveän vaikea enää muuttaa – vaikka tilanne on päävastuunkantajalle usein raskas.
Lue myös: Aivosumua ja "äitiaivoja" vähäteltiin ennen, mutta ei enää: "Taustalle on alkanut tulla tiedettä"
Terävä on parhaillaan mukana Erohankkeessa, johon on haastateltu muun muassa vuoroviikkovanhempia. Jos eroon ei ole liittynyt valtavia ristiriitoja, moni vuoroviikkovanhempi on Terävän mukaan varsin tyytyväinen vallitsevaan vanhemmuustilanteeseensa.
Kun lapset ovat eron jälkeen toisen vanhemman luona, toinen saa kerättyä omaa aikaa jopa ”varastoon” – ja kun lapset ovat jälleen kotona, heihin jaksaa panostaa täysillä.
Uupumusta ja yksinäisyyttä
Vanhempien oman ajan puute on kestoaihe Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) vanhemmuuden tuen palveluissa, kertoo MLL:n auttavien puhelinten ja digitaalisten palvelujen vastaava asiantuntija Anna Weckström.
– Vanhemmat eivät välttämättä osaa suoraan sanoittaa, että heillä ei ole omaa aikaa, mutta kun he kuvaavat väsymystään ja uupumustaan, keskustelujen kautta käy usein ilmi, että vanhemmat kaipaavat todella kipeästi omaa aikaa, mutta eivät sitä syystä tai toisesta saa.
Yhden vanhemman perheissä ja heikoilla tukiverkostoilla omaa aikaa voi olla lähes mahdotonta saada. MLL:ään yhteyttä ottavissa vanhemmissa korostuvat kuitenkin nimenomaan kahden vanhemman perheet, ja monesti taustalla on nimenomaan epätasaista vastuunjakoa kodin- ja lastenhoidosta.
– Toinen saattaa liihotella omissa harrastuksissaan ja on saattanut jopa suoraan sanoittaa, että minulla on haastava työ ja tarvitsen siksi omaa aikaa. Kotona lasten kanssa oleva tai muuten päävastuussa oleva vanhempi kokee herkästi yksinäisyyden kokemuksia omassa vanhemmuudessaan eikä välttämättä koe tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi vanhempana.
Lue myös:Kolmen vanhemman tekniikalla on syntynyt 8 tervettä vauvaa
Kun vanhemmat ovat jo väsyneitä tai uupuneita, oman ajan vaatiminen tai työnjaolliset keskustelut voivat tuntua erityisen vaikeilta. Ihmisissä on paljon myös persoonallisuus- ja luonne-eroja. Toiset ovat hanakampia pitämään puoliaan, kun taas toiset herkemmin hyväksyvät vallitsevan tilanteen, vaikka se ei tuntuisi reilulta.