Ylikonstaapelina toimiessaan seksuaali- ja parisuhdeterapeutti Pekka Mustonen sai huomata, että poliisin asenneilmastossa on yhä paljon parannettavaa. Hänen avoin kannanottonsa syrjintää vastaan oli liikaa poliisivoimille.
Ylikonstaapeli Pekka Mustonen ei vuonna 2002 yleisönosastolle kirjoittaessaan arvannut, millaisen myrskyn poliisin syrjinnän vastainen puheenvuoro voisi nostattaa.
– Eräs opettaja omalla tittelillään hyökkäsi Keskisuomalaisessa seksuaalivähemmistöjä vastaan. Ja kun puolustin heitä ihan asiallisesti omalla tittelilläni, jouduin silloisen poliisipäällikön ja oman esimieheni puhutteluun, 30 vuotta poliisissa työskennellyt Mustonen muistelee.
– Minulta evättiin eräs jo opintoihini luvattu tuki.
Pekka on säilyttänyt vastineensa, jossa hän kirjoittaa ihmisten tuomitsemista vastaan. Kirjoituksessaan hän muun muassa huomautti, että seksuaalisesti poikkeava on ihmisarvoa loukkaava termi, jonka sijaan kuuluisi käyttää sanaa seksuaalisesti suuntautunut. Lisäksi hän muistutti lähimmäisen rakkaudesta.
Kohu ei ikinä kulkeutunut aseman ulkopuolelle. Myös homoseksuaaleista poliiseista vaietaan yhä. Mustonen uskoo, että tilanne lienee samanlainen tänäkin päivänä.
– Ei ole mitään syytä epäillä, ettei tilanne osittain olisi yhä sama, koska seksuaalivähemmistöt eivät poliisissa vieläkään uskalla tulla esiin. En ole nähnyt edes yhtäkään kirjoitusta aiheesta.
Studio55.fi/Milja Atu