Suomenlahden Merivartioston johtokeskuksen päällikkö Mikko Hirvi kertoo, millaisiin onnettomuuksiin merillä liikkujat tyypillisesti joutuvat. Usein syynä on oma huolimattomuus.
Meripelastustapahtumia kirjataan vuodessa kaikkiaan noin 2 000. Avun kohteena on tuhansia ihmisiä.
– Valtaosa tehtävistä kohdistuu pienveneisiin. Tyypillisimmät huvialuksilla tapahtuvat haverit ovat konerikkoja, karille ajoja eli navigointivirheitä sekä polttoaineen loppumisia. Ne johtuvat paljolti omasta huolimattomuudesta, Mikko Hirvi sanoo.
Kehittynyt navigointielektroniikka toisaalta helpottaa, toisaalta vaikeuttaa vesillä liikkumista.
– Sähköisiin härveleihin luotetaan ehkä liikaa. Vesille lähdettäessä pitää tarkistaa, että vene on teknisesti kunnossa: moottori huollettuna ja polttoainetta riittävästi. Valitettavan usein hädän syy on konevika, Hirvi selittää.
Törmäykset ja kaatumiset vakavimpia
Kauppamerenkulussa apua tarvitaan vain harvoin.
– Viime lokakuussa kävi vakava onnettomuus, kun rahtialus Amazon ja kalastusalus Florence törmäsivät. Sen seurauksena suomalainen kalastusalus upposi.
Vakavimmat merillä tapahtuvat onnettomuudet ovat juuri yhteentörmäyksiä ja veneiden kaatumisia.
– Hiljattain ilotulituksen SM-kisojen yhteydessä nopeakulkuinen vene ajoi pimeässä karille ja upposi rantaveteen. Kyydissä olleet selvisivät onneksi ruhjevammoilla. Yhtä onnekkaasti ei käynyt samana yönä Kotkan suunnalla kaatuneelle avoveneelle, jonka kyytiläisistä toinen hukkui, Hirvi kertoo.
Vuosittain Suomessa kuolee merialueiden vesiliikenteessä nollasta neljään ihmistä. Sitä, kuinka moni onnistutaan pelastamaan, Hirvi ei pysty sanomaan.
