Suomenlahden merivartiosto pitää huolta vesillä liikkujista. Veneily on virkistävä harrastus, kun turvallisuuspuoli on kunnossa. Lue, millaisia tapauksia merivartiosto työssään kohtaa.
Lienee itsestäänselvyys, että alkoholi ja veneily eivät kuulu yhteen. Se, miten ohjetta vesillä tulkitaan, vaihtelee.
Merivartioston haaviin tarttuu säännöllisin väliajoin ruorijuopumukseen syyllistyneitä. He ovat useimmiten joko nuoria tai keski-ikäisiä. Valtaosa jää kiinni valvontaiskuissa, mutta ilmoituksia tulee jonkin verran myös sivullisilta.
− Kohtaamme aika paljon tapauksia, joissa lukemat nousevat hieman alle tai yli 0,5-promillen. Vesillähän promilleraja on tasan 1. Se on suhteellisen korkea, ja sen myötä ihmisillä voi tulla vääriä tilannearvioita, johtokeskuksen varapäällikkö Keijo Parhiala kertoo.
Vesille soveltuvasta promillerajasta käydään jatkuvaa vääntöä. Tutkimukset todistavat, että jokaisen harkintakyky heikkenee, kun veressä on alkoholia yli 0,7 promillea.
− Kuolemaan johtavissa veneilyonnettomuuksissa on pääsääntöisesti aina alkoholi mukana. Näitä tapahtuu onneksi aika harvoin. Törkeitä ruorijuopumuksia ei ole ylipäätään paljon.
− Osalle veneilijöistä merimiestaitojen kohentaminen ja muiden vesilläliikkujien huomioiminen olisi paikallaan. Selvimmin piittaamattomuus on havaittavissa nopeusrajoitusten rikkomisina, Parhiala jatkaa.
