Kirjailija Johanna Sinisalo paljastaa joutuneensa vaellusmatkoillaan myös vaaratilanteisiin.
Vaellukset luoksepääsemättömissä paikoissa, kuten Tasmanian puolitrooppisissa olosuhteissa, ovat jääneet kirjailija Johanna Sinisalon mieleen.
– Kuvittele olevasi kymmenen päivän reissulla ilman pääsyä sivistyksen pariin. Kaikki tarvittava on oltava mukana, kuten koko puolentoista viikon ruokatarpeet, Sinisalo selventää.
Hän kertoo ruokatarvikkeiden olevan mahdollisimman pieneen tilaan meneviä ja kevyitä, ja niiden tarve on tarkkaan laskettu. Täydennystä ei saa kesken vaellusta eikä matkapuhelinverkon tuomaa turvaa ole.
Metsäpaloa pakenemassa
Tasmaniassa Sinisalo koki myös metsäpalon tuoman jännityksen. Hän havaitsi palorintaman vaelluskumppaninsa kanssa ja he pyrkivät seudulle, missä olisi saanut vesistöalueen heidän ja maastopalon väliin. Kun pakomatkan aikana alkoi rankkasade, he olettivat, että vaara oli ohi. Heidät kuitenkin lopulta pelastettiin helikopteriin.
– Olimme huomanneet ympärillämme pörräävän helikopterin, mutta emme osanneet olettaa sen etsivän meitä. Me taas olimme kopterinmiehistölle maaston pimennossa, eivätkä he olleet huomata meitä, Sinisalo muistelee.
Selvisi, että helikopteri oli saanut vinkin paloa pakenevasta parista eräältä paikalliselta vaeltajalta, jonka Sinisalo kumppaneineen oli tavannut aiemmin. Hänet oli pelastettu ensin ja tämän jälkeen aloitettiin maastoon jääneiden etsintä.
Alpeilla odottamaton luonnonvastus
Eräällä vaelluksella Sinisalo törmäsi odottamattomaan vastoinkäymiseen, joka sai reissaajan pelkäämään. Hän lähti kumppaneineen heinäkuussa Gran Paradison kansallispuistoon vaeltamaan, mutta he eivät tienneet, että tuona kesänä Alpeilla oli heinäkuussa vielä poikkeuksellisen paljon lunta.
