Matti Lainema on kokenut suuria seikkailuja Alaskan erämaiden villissä luonnossa. Vaelluksilla on riittänyt niin vauhtia, vaarallisia tilanteita kuin kohtaamisia villipetojenkin kanssa. Pistooliin mies joutui turvautumaan vain kerran, mutta silloin se saattoi pelastaa hänen henkensä.
Kokeneen eränkävijän Matti Laineman mukaan erämaavaellukselle on riskialtista lähteä kahdestaan kaverin kanssa. Pitkällä matkalla kaukana sivistyksestä ei nimittäin parane riitaantua, vaikka vaativa matka saakin usein tunteet pintaan.
Kolme kumppanusta on turvallisempi vaihtoehto kuin kaksi kaverusta keskellä erämaata, jossa teiden erkaneminen voi olla kohtalokasta.
Matti tietää mistä puhuu. Kesällä 1976 ensimmäisellä Alaskan matkallaan Matti menetti hermonsa seurueeseensa.
– Yhtenä aamuna sain tarpeekseni, lähdin kohti pohjoista ja käskin heidän tulla perässä, Matti muistelee. Jälleennäkemisestä ja suunnasta oli sovittu vain epämääräisesti.
– Alaskassa kompassin näyttämä pohjoinen eroaa paljon karttapohjoisesta. Kumppaneille jäi epäselväksi, kumpaan pohjoiseen lähdin. Maisemat kertaantuvat, ja sinne on helppo kadota. Ei sitä suurta suuntaeroa tarvita, niin ollaan jo eri puolilla toisistamme.
Pyssy pelasti
Kun kavereita ei tunnin kuluttua alkanutkaan kuulua, Matti tajusi, mitä oli tapahtunut. Miehet olivat eksyneet toisistaan, ja jotain oli tehtävä. Hän päätti jäädä paikalleen odottamaan.
