Saksalaiset ovat tyytymättömiä bensa-alennuksen vaikutukseen. Maan talousennuste on vaimea Persianlahden konfliktin jatkuessa.
Iranissa käynnissä oleva konflikti painaa Saksan talousnäkymiä jälleen alaspäin. Useat tutkimuslaitokset arvioivat, että Saksan bruttokansantuote kasvaa kuluvana vuonna enää noin 0,4 prosenttia, mikä on selvä heikennys vielä talven ennusteisiin verrattuna.
Samalla inflaatio pysyttelee korkeana, ja huhtikuun lopussa hintojen nousu oli 2,9 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.
Hallitus vastasi bensa-alella
Saksan liittovaltion hallitus pyrkii lievittämään kuluttajien kustannuspaineita toukokuun alussa voimaan astuneella kaksikuukautisella bensa-alennuksella, joka perustuu energiaveron väliaikaiseen kevennykseen.
Energiaveroa alennettiin 14,04 senttiä litralta, ja kun myös arvonlisävero poistuu tämän osan päältä, kuluttajalle koituva teoreettinen alennus on enintään noin 16,7–17 senttiä litraa kohden. Alennus on voimassa 1.5.–30.6., ja se maksaa valtiolle arviolta 1,6 miljardia euroa.
Käytännössä alennus ei kuitenkaan ole näkynyt täysimääräisesti pumpuilla. Esimerkiksi Bayerischer Rundfunkin ja autoliitto ADACin seurannan mukaan ensimmäisinä päivinä bensan hinnasta siirtyi kuluttajille keskimäärin vain noin 10–12 senttiä, ja dieselissä tätäkin vähemmän.
Syynä ovat polttoaineen verotuskäytännöt ja maailmanmarkkinahintojen nousu.
Tankkaaminen yhä kallista
Berliiniläisten autoilijoiden mukaan hintamuutos on jäänyt vähäiseksi.
Sateisena toukokuisena päivänä liikenne käy vilkkaana huoltoasemalla, mutta tunnelma on pettynyt.
– En näe suurta muutosta hinnassa. Tankkaaminen on edelleen kallista, sanoo Damoniksi esittäytyvä nuori mies, joka maksoi täydestä tankista 131 euroa.
Viereisellä pumpulla tankkaava Steffen on samaa mieltä.
– Bensa on edelleen liian kallista. En enää tankkaa täyteen, vaan 20 tai 30 euroa kerrallaan, siinä toivossa, että löydän vielä halvemman aseman.
ADACin mukaan hinnat nousivat jo muutama päivä alennuksen voimaantulon jälkeen uudelleen, mikä on herättänyt epäilyjä siitä, siirtävätkö polttoaineyhtiöt veroedun kuluttajille täysimääräisesti.
Asuminen, ruoka ja energia kiristävät arkea
Polttoaine ei ole Saksan kotitalouksien ainoa kuluerä, joka kallistuu.
Energian hinnat ovat huhtikuussa yli 10 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja myös elintarvikkeet ja palvelut kallistuvat. Tämä syö ostovoimaa ja jarruttaa yksityistä kulutusta, joka on viime vuosina ollut Saksan talouden harvoja tukipilareita.
Bensa-alen yhteydessä hallitus ilmoitti myös mahdollisuudesta maksaa työntekijöille verovapaa, kertaluonteinen jopa 1 000 euron bonus. Bonuksen maksaminen on vapaaehtoista, ja yritykset päättävät itse sen käyttöönotosta.
Yritysten näkymät heikkenevät
Saksan yritysten talousluottamus on samalla heikentynyt selvästi. Kölniläinen Institut der deutschen Wirtschaft (IW) laski talousennusteensa vuodelle 2026 toukokuun alussa 0,9 prosentista 0,4 prosenttiin.
Taustalla ovat korkeat energiahinnat, toimitusketjuongelmat ja viennin hiipuminen.
Saksan kauppa‑ ja teollisuuskamarin DIHK:n energiaohjelmaa johtavan Sebastian Bolayn mukaan tilanne muistuttaa osin vuotta 2022.
– Mitä pidempään ongelmat Persianlahdella ja Hormuzinsalmessa jatkuvat, sitä vaikeammaksi taloustilanne käy Saksassa ja Euroopassa, Bolay arvioi.
Bolayn mukaan yritykset lykkäävät investointeja, ja erityisesti energiaintensiivinen teollisuus elää epävarmuudessa.
Monissa yrityksissä kasvua odotetaan enää julkisten investointien ja puolustusmenojen kautta, ei markkinaehtoisen kysynnän vetämänä.
Muistot vuoden 2022 kaasurallista painavat
Bolay vertaa nykytilannetta vuoteen 2022, jolloin Venäjän energiatoimitusten katkeaminen nosti hinnat ennätystasolle.
Korkeimmillaan kaasun markkinahinta oli kahdeksan kertaa korkeampi kuin nyt.
– Tuolloin maat ostivat kaasua hinnasta piittaamatta ja Saksa kiihdytti omalla kysynnällään hintojen nousua, hän sanoo.
Bolayn mukaan nyt tarvittaisiin koordinoitua eurooppalaista toimintaa, jotta kaasuvarastot saataisiin täyteen ja ensi talveen varauduttaisiin ilman uutta hintashokkia.
