Asiantuntijat ovat huolissaan proteiinin saannin riittävyydestä.
Aamiaiseksi leipää, lounaaksi keiton tähteet jääkaapista, välipalaksi kahvi ja pulla. Monella ikäihmisellä päivän ateriat voivat jäädä liian niukoiksi, ja varsinkin proteiinimäärät saattavat alittaa suositukset reilusti.
Ruoan hinnannousun pelätään haittaavan ikäihmisten terveellistä ravitsemusta. Tutkimusten mukaan varsinkin kotona asuvien iäkkäiden ruoassa voi olla puutteita, ja hintojen kallistumisen takia monet edelleen karsivat ruokamenoistaan.
– Ikäihmisillä ruokavalio saattaa olla aika yksipuolinen, ja esimerkiksi kahvitteluilla saatetaan korvata päivän aterioita, sanoo Gerontologinen ravitsemus -yhdistyksen (Gery) toiminnanjohtaja, ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen.
Lue myös: Verneri kertoo, millaista on asua saman katon alla isoisoisänsä kanssa – näin sujuu nuorten ja vanhusten yhteiselo turkulaisessa palvelukodissa
Heikon ravitsemuksen riski koskee erityisesti niitä, joiden muisti on heikentynyt tai joilla on ongelmia liikkumisessa kuten kauppaan pääsemisessä. Kuitenkin myös hyväkuntoisilla voi olla puutteita ruokavaliossa, mikä altistaa huonontuvalle toimintakyvylle ja elämänlaadulle.
Geryn tammikuussa teettämä kysely kertoo, että yli kaksi viidestä kuluttajasta tinkii kasviksista ja hedelmistä sekä proteiinipitoisista tuotteista elintarvikkeiden hinnannousun vuoksi. Kalan syöntiä on vähentänyt kolme viidestä kuluttajasta. Yli 55-vuotiaista 70 prosenttia kokee, ettei voi syödä yhtä monipuolisesti ja terveellisesti kuin ennen.
Suominen arvelee, että tilanne on vielä huolestuttavampi, koska pienituloiset vastaavat kyselyihin muita vähemmän.
Maulla on väliä
Yli kolmanneksella eläkeläisistä bruttotulot ovat alle 1 300 euroa kuukaudessa, muistuttaa Eläkeliiton Tampereen-yhdistyksen puheenjohtaja Liisa Flinck-Vasama.
– Pakollisia maksettavia ovat vuokra, sähkölaskut ja lääkkeet. Ruoka on lähes ainoa meno, josta voi karsia.
Hänen tietojensa mukaan moni etsii nyt halvempia tuotevaihtoehtoja esimerkiksi leikkeleistä ja yrittää löytää alennuksella myytäviä päiväystuotteita. Myös tomaatin, kurkun ja joidenkin hedelmien hinnat ovat jo varsin kovia pienituloisille.
– Eläkkeet nousivat tammikuussa, mutta verottajalta tuli kirje, jossa ilmoitettiin myös veroprosenttien korotuksesta. Eläkeläiselle ei jää korotuksesta paljonkaan käteen.
Flinck-Vasama huomauttaa, että jos ihmiset saisivat kunnollista ruokaa, he pysyisivät terveempinä. Siitä hyötyisi koko yhteiskunta.
Lue myös: Aino on Vuoden mummu 2023! Sanavalmiin 85-vuotiaan paras kaveri on gambialainen vävypoika
Myös kotiateriapalveluissa on nähty parantamisen varaa, ja pahimmillaan ruoka voi jäädä syömättä. Kun aiemmin kodinhoitaja saattoi valmistaa ruoan asiakkaan kotona tai vähintäänkin lämmittää sen, nykyisin valmispakkaus saatetaan vain lykätä ovenraosta.
Flinck-Vasaman saamien viestien mukaan ruoan mössömäinen ulkonäkö ja maku eivät ole aina kovin houkuttelevia. Hänen mukaansa sekin on ymmärrettävää, että ruoka ei voi maksaa liikaa. Palveluiden kilpailuttaminen voi silti mennä liian pitkälle.
– Kilpailuttajilta voisi kysyä, söisivätkö he itse samoja ruokia.
Puutetta proteiinista
Monella ikäihmisellä on puutetta erityisesti proteiinista. Iäkkäille suositellaan nuorempiin verrattuna enemmän proteiinia, keskimäärin 80–100 grammaa päivässä. Jos proteiinin saanti jää liian niukaksi, elimistö voi käyttää valkuaisaineiden lähteenä lihaksia. Myös immuunivaste voi heiketä.
Monella myös kasvisten, hedelmien ja marjojen määrä saattaa jäädä liian vähäiseksi. Hiilihydraattien osuus voi puolestaan olla liian suuri.
– Niitäkin tarvitaan, mutta kylläisyyden tunteen ei pitäisi perustua pelkästään hiilihydraatteihin, kuten perunaan ja halvempaan leipään. Jos myös välipalat ovat sokeripitoisia tuotteita, proteiinien osuus jää liian pieneksi, Suominen sanoo.
Lue myös: Korona jätti jälkeensä yksinäisiä senioreita – "Moni on jäänyt palaamatta harrastuksiin"
Hän muistuttaa, että kovat rasvat eivät ole ratkaisu vajaaravitsemukseen. Hoivakodeissa saatetaan turvautua liikaa tyydyttyneisiin rasvoihin vajaaravitsemuksen ehkäisemiseksi. Se näkyy asukkaiden painonnousuna.
Pehmeän rasvan lisääminen ruokavalioon on joskus paikallaan, kun halutaan ehkäistä aliravitsemuksen riskiä.
– Yli viiden kilon painonnousun jälkeen ravitsemusta on kuitenkin arvioitava uudelleen.
Katse välipaloihin
Proteiinia suositellaan ikäihmisen jokaiselle aterialle ja välipalalle. Pääaterian proteiinilähteitä ovat muun muassa kala, liha, kananmuna, herne, pavut, linssi ja maitovalmisteet.
Valmisruokia ei tarvitse karttaa, ja niitä voi tarvittaessa täydentää proteiinilisällä ja kasviksilla täysipainoiseksi ateriaksi. Esimerkki pinaattikeiton kyytipojaksi voi lisätä kananmunan ja lasillisen maitoa tai soijajuomaa, leipää levitteellä tai hummuksella ja pikkutomaateilla. Kirjolohikiusauksen lisukkeeksi voi kypsentää pakasteporkkanoita ja syödä jälkiruokana marjarahkaa.
Lue myös: Usko tai älä: Eläkeläiset eivät ole sen useammin pienituloisia kuin muutkaan
Erityisesti välipalojen avulla saa helposti lisää proteiinia ruokavalioon. Välipaloiksi käyvät esimerkiksi pähkinät, marjarahkat, jogurtit, viilit, proteiinivanukkaat, tai vaikka täysjyväleipäviipale leikkeleillä tai kananmunalla.
– Monet ikäihmiset ovat alkaneet tehdä smoothieita, joissa on esimerkiksi jogurttia, banaania, rahkaa ja maitoa. Mukaan voi lisätä proteiinijauhetta, Suominen ehdottaa.