Eläkeläisten pienituloisuus ei ole yleisempää kuin koko väestössä keskimäärin.
Yleisintä pienituloisuus on yksin asuvilla, etenkin alle 55-vuotiailla, käy ilmi tuoreesta Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta. Parhaassa asemassa eläkeläisistä ovat 55–74-vuotiaat, jotka asuvat vähintään kahden hengen taloudessa.
ETK:n mukaan eläkeläisten toimeentulo on keskimäärin suhteellisen hyvä.
– Eläkeläisten joukossa, kuten muissakin väestöryhmissä, on niin paremmin kuin heikommin toimeentulevia. Myös muihin EU-maihin verrattuna suomalaiset eläkeikäiset tulevat toimeen hieman keskimääräistä paremmin, sanoo ETK:n osastopäällikkö Susan Kuivalainen tiedotteessa.
Reilu kymmenesosa eläkeläisistä pienituloisia
ETK:n mukaan vuonna 2020 eläkeläisten käytettävissä oleva rahatulo oli keskimäärin 27 000 euroa vuodessa.
Työllisten tuloihin suhteutettuna eläkeläisten tulotaso on noin 77 prosenttia. ETK:n mukaan suhde on pysynyt melko samana viime vuosikymmenien aikana.
Eläkeläisten pienituloisuusaste oli ETK:n mukaan 13 prosenttia vuonna 2020, eli lähes sama kuin väestössä keskimäärin. EU:n määritelmän mukaan pienituloisia ovat he, joiden tulot jäävät alle 60 prosenttiin koko väestön mediaanitulosta.
Tärkein tulonlähde eläkeläisille on oman työuran perusteella muodostuva työeläke. Vuonna 2020 työeläkkeen osuus eläkeläisten bruttotuloista oli keskimäärin noin 60 prosenttia ja kansaneläkkeen viisi prosenttia.
Eläketulot pysyvät vakaana
Eläkeläisten tulotasot heijastelevat pitkälti eläkettä edeltävää taloudellista asemaa.
Tuloerot kuitenkin ETK:n mukaan hieman tasoittuvat eläkkeelle siirryttäessä, sillä esimerkiksi työelämässä olleiden tulot laskevat ja työelämän ulkopuolella olleiden tulot nousevat.
Eläkeaikana tulot pysyvät ETK:n mukaan melko vakaana.
Työuraan perustuvan työeläkkeen lisäksi eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat myös varallisuus ja perhesuhteet sekä esimerkiksi terveys ja asuminen.