Korona jätti jälkeensä yksinäisiä senioreita – "Moni on jäänyt palaamatta harrastuksiin"

10:09
Korona jätti jälkeensä yksinäisiä senioreita – millaisia toimia vanhukset itse kaipaavat?

Korona-ajan eristäytyneisyyden jälkeen voi olla hankala palata samoihin aktiviteetteihin kuin ennen pandemiaa.

Vanhukset eristettiin pahimpaan korona-aikaan koteihinsa ja eristäytymisen tulokset alkavat nyt näkyä.

Huomenta Suomessa keskusteltiin siitä, miten yksinäisyys vaikuttaa ihmiseen ja miten vanhusten yksinäisyyteen voitaisiin puuttua.

Katso yllä olevalta videolta, millaista apua seniorit nyt kaipaavat.

Miten vanhukset saadaan houkuteltua takaisin aktiviteettien pariin?

Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kertoo tapaavansa työssään paljon järjestöjä ja ylipäätään iäkkäitä ihmisiä.

– Järjestöistä tulee viestiä, että nyt tarvittaisiin lisää houkuttelukeinoja, jotta ihmiset lähtisivät liikkeelle, Topo kertoo.

Vaikka moni vanhuksista haluaisikin taas palata koronavirusta edeltäviin aktiviteetteihinsa, varsinkin liikuntaryhmät tarvitsisivat Topon mukaan lisää osallistujia.

– Moni on jäänyt koronan jäljiltä palaamatta niihin ryhmiin ja harrastuksiin, joita on aikaisemmin ollut.

Kolikon toinen puoli on Topon mukaan se, että saako vanhus apua silloin, kun haluaisi lähteä mukaan aktiviteetteihin.

– Tässäkin on syytä muistaa, että ystävätoiminnassa on muita iäkkäitä esimerkiksi saatto- tai ulkoiluapuna.

Yksinäisyyden vaikutukset ihmiseen

Geriatrian professori Timo Strandbergin mukaan yksinäisyyden kokemus johtaa moniin terveydellisiin vaikutuksiin.

– Ihminen on kuitenkin laumaeläin ja jos tuntee olevansa lauman ulkopuolella, tulee hirveän helposti erilaisia stressioireita, Strandberg kertoo.

Sosiaaliset kontaktit ja aivojen käyttö ovat Strandbergin mukaan erityisen tärkeitä muistisairaille vanhuksille. Yksinäisillä sosiaalinen vuorovaikutus jää pois, mikä voi Strandbergin mukaan johtaa kognitiivisten taitojen heikentymiseen.

Strandbergin mukaan suinkaan kaikki yksinäiset eivät koe yksinäisyyttä ja oleellista onkin, miten yksinäisyyden itse kokee.

– Jos kysytään ihmisiltä, että koetko yksinäisyyttä, niin aika moni voi vastata, että kyllä. Mutta häiritseekö se elämää? Se osuus ihmisistä, jotka kokevat jatkuvasti kuormittavaa yksinäisyyttä, on jo paljon pienempi, Päivi Topo toteaa.

Miksi juuri vanhukset ovat yksinäisiä?

Elämän aikana kannattaisi Strandbergin mukaan hankkia eri-ikäisiä ystäviä, jolloin ympärillä olisi myös vanhempana tärkeitä ihmisiä.

– Totta kai jos on vanha, niin silloin on hyvin todennäköistä, että moni ystävä on ehtinyt jo kuolla, tai enää ei vain voida olla samalla tapaa suhteessa kuin aikaisemmin, Timo Strandberg toteaa.

Päivi Topo muistuttaa, että usein juuri leskeys, eli elämänkumppanin katoaminen viereltä mullistaa elämän.

– Siinä kohdassa, kun tottuu uuteen elämään, niin pitäisi samalla myös solmia uusia ystävyyssuhteita tai ylläpitää niitä uudella tapaa, Topo selittää.

Missä kohtaa lähipiirin tulisi huolestua?

Timo Strandberg pohtii, että vanhuksen yksinäisyydestä kannattaa huolestua ehkä siinä kohtaa, jos käytöksessä tai voinnissa tapahtuu muutos aikaisempaan.

– Ihan yhtä lailla kuin muistisairauden haivaitsemisessa: sellaiset asiat, joita on aikaisemmin tehnyt, niitä ei enää haluakaan tehdä, eikä kiinnosta tehdä, Strandberg selittää.

Päivi Topo nostaa esille, että usein vanhuksen eristäytyessä läheisiä ei enää ole ympärillä. 

– Silloin on meidän kaikkien tärkeää muistaa, että voimme tehdä huoli-ilmoituksen, jos havaitaan, että ihminen ei näytä enää pärjäävän omassa elämässään, Topo toteaa.

Huoli-ilmoitus tehdään paikalliseen sosiaalitoimeen ja ilmoituksessa kerrotaan, että ihminen saattaisi tarvita tukea elämäänsä, jonka jälkeen sosiaalitoimella on velvollisuus ottaa henkilöön yhteyttä.

Katso myös: Joka kolmas suomalainen on yksinäinen – miten asiaan saataisiin muutos?

8:06
Joka kolmas suomalainen on yksinäinen – miten asiaan saataisiin muutos?

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja