Alzheimerin tautiin ei ole parannuskeinoa – tuore tutkimus suosittelee ehkäisyyn unen kultaista keskitietä

Tutkijat havaitsivat, että mitä vähemmän henkilö kertoi nukkuvansa, sitä enemmän hänen aivoissaan oli beeta-amyloidia eli Aβ-proteiinia. Amyloidiplakkia löytyy paljon Alzheimer-potilaiden aivoista ja sen kertymisen uskotaan yleisesti olevan kyseisen muistisairauden taustalla.

Lyhyet eli alle kuuden tunnin yöunet olivat yhteydessä heikentyneisiin tiedollisiin taitoihin, erityisesti muistiin. Myös erityisen pitkät, yli yhdeksän tunnin yöunet liittyivät huonompaan suoriutumiseen useissa kognitiivisia taitoja mittaavissa tehtävissä, vaikka unikekojen aivoissa ei ollut poikkeavaa määrää beeta-amyloidia. 

Sekä huomattavan lyhyiden että pitkien yöunien havaittiin olevan yhteydessä lisääntyneisiin masennusoireisiin sekä korkeampaan painoindeksiin. Masennuksen ja ylipainon tiedetään lisäävän Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien riskiä.

Lue myös: Neljä terveysongelmaa, jotka älykellosi huomaa ennen sinua

Parhaan mittaiset yöunet iäkkäille

Tutkimus vihjaa, että "normaalit" 7–8 tunnin yöunet voivat suojata ihmistä muistisairaudelta. 

Brittiläinen Alzheimer-tutkija Laura Phipps kuitenkin muistuttaa uutiskanava CNN:n haastattelussa, että beeta-amyloidia voi kertyä sairastuneen aivoihin jo vuosia ennen oireiden ilmenemistä. Syyn ja seurauksen erottaminen toisistaan lyhyen ajanjakson perusteella on vaikeaa, sillä unihäiriöt voivat olla myös oire Alzheimerista.

Unesta huolehtiminen on joka tapauksessa tärkeää ja tutkijoiden suosittelema kultainen keskitie käy yksiin yleisten suositusten kanssa. Unen tarve on yksilöllistä, mutta esimerkiksi Käypä hoito -suositusten mukaan 18–64-vuotiaiden kannattaisi nukkua 7–9 tuntia ja tätä vanhempien 7–8 tuntia yössä.

Keskimääräinen yöunen pituus aikuisella vaihtelee tavallisesti 6–9 tunnin välillä.

Lue myös: Tutkijat pelkäävät, että korona voi lisätä dementiariskiä: "Sanoisin jopa, että todennäköistä"

Alzheimerin tautiin ei ole parannuskeinoa

Alzheimerin tauti on tavallisin dementiaa aiheuttava sairaus, jonka yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä. Yli 85-vuotialla sitä esiintyy jo 15–20 prosentilla, kertoo Terveyskirjasto.

Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tunneta. Aivoihin kertyvien amyloidien ja tau-proteiinien tiedetään vaurioittavan hermoratoja ja aivosoluja, mistä johtuen ihmisen muisti ja tiedonkäsittely heikkenevät.

Muistin heikentyminen on Alzheimerin taudin merkittävin oire. Etenkin lähimuisti ja uuden oppiminen on sairastuneelle vaikeaa. Ensimmäiset oireet kuitenkin saatetaan kuitata hajamielisyytenä.

Myös muutokset persoonallisuudessa voivat olla varhaisia oireita Alzheimerin taudista. Vainoharhaisuus saattaa olla yksi sairauden ensimmäisistä merkeistä.

Sairauden edetessä ilmenee kielellisten toimintojen, näönvaraisen hahmottamisen ja toiminnanohjauksen heikentymistä. Tutut sanat unohtuvat, liikkuminen vaikeutuu ja omaa toimintaa on vaikea suunnitella. Myöhemmin henkilö ei enää selviä arkisista toimista, kuten pukeutumisesta ja peseytymisestä. Loppuvaiheessa kävely- ja puhekyky heikentyvät.

Alzheimerin tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää ja taudin etenemistä hidastaa lääkkeillä. Yleensä potilas kuolee yli 10 vuotta ensimmäisten oireiden ilmenemisen jälkeen.

Sairastumisriskiä kasvattavat iän lisäksi naissukupuoli, perinnöllinen alttius, vähäinen koulutus, masennus, vakavat pään vammat, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, ylipaino sekä liikunnan puute. Runsas alkoholinkäyttö ja pitkäaikainen tupakointi lisäävät muistisairauksien todennäköisyyttä.

Lue myös: Lähes 1,5 miljoonaa sairastunutta: Kavalasti paheneva oireyhtymä vaanii suomalaisten terveyttä – suurin osa potilaista tunnistamatta

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

6:07Tunnetko muistisairauksien oireet? Videolla kerrotaan, millaisista oireista kannattaa hakeutua lääkäriin.

Lähtee: JAMA Neurology, CNN, Terveyskirjasto, Käypä hoito