Lähes 1,5 miljoonaa suomalaista sairastaa kavalasti pahenevaa oireyhtymää – suurin osa tietämättään

0:50
Uniapnea on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus. Se aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Hoitamattomana uniapnea on vakava terveysriski. Videolla kerromme sen oireista.

Uniapneaa sairastaa Suomessa lähes 1,5 miljoonaa ihmistä. Hoitamattomana kansantauti on sydän- ja verisuonisairauksien sekä lisääntyneen kuolleisuuden riskitekijä.

Juttu on uusinta toukokuulta 2021, ja julkaisemme sen uudelleen kansallisen uniapneapäivän 16.3.2022 vuoksi.

Suomessa vähintään lievää uniapneaa sairastaa arviolta 1 460 0000 henkilöä, Lääkärilehden selvitys paljastaa. Erityisenä ongelma voi pitää sitä, että yli 80 prosenttia uniapneapotilaista on tunnistamatta ja siten hoitamatta, varoittaa unilääkäri ja dosentti Henri Tuomilehto.

Uniapnea kehittyy pikkuhiljaa vuosien saatossa lievemmästä taudista kohti vaikeampaa. Tuomilehdon mukaan uniapnean tunnistaminen on hankalaa, koska ihminen sopeutuu vallitsevaan olotilaan, vaikka se on kaukana normaalista.

Uniapnean oireet

Uniapneapotilaan hengitystiet ovat ahtautuneet, mikä aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia. Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Katkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen. Aina henkilö ei kuitenkaan tiedosta heräävänsä, huomauttaa Terveyskirjasto artikkelissaan.

Toistuvat hengityskatkokset tekevät unesta katkonaista, minkä vuoksi ihmistä väsyttää aamulla ja päiväsaikaan. Kuorsauksen, väsymyksen ja hengityskatkosten lisäksi uniapnean oireita ovat esimerkiksi ärtyneisyys, impotenssi, muistihäiriöt, yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaamisen tarve sekä yölliset rytmihäiriöt.

Tällaiset oireet ovat syy hakeutua tutkimuksiin.

Uniapnea ja sen aiheuttama väsymys lisäävät liikenneonnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Uniapnea on myös vakava sydän- ja verisuonisairauksien sekä lisääntyneen kuolleisuuden riskitekijä. Aiemmin diagnosoitu uniapnea voi myös suurentaa vakavan koronavirustaudin todennäköisyyttä.

Uniapnean hoito

Uniapnean huima yleistyminen parin vuosikymmenen aikana haastaa terveydenhuoltoa. Tauti ei ole harvinainen lapsillakaan, joilla uniapnea voi aiheuttaa keskittymishäiriöitä ja oppimisvaikeuksia.

Tuomilehto kritisoi sitä, että uniapnean aktiivihoito painottuu sairauden myöhäisiin ja vaikeisiin muotoihin. Varhainen puuttuminen auttaisi ehkäisemään uniapnean pahenemiseen liittyvää lisääntynyttä sairastavuutta, kuolleisuutta sekä kustannuksia.

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. Painonnousu on myös usein sairauden pahenemisen taustalla. Hyvä uutinen on, että jo 5 prosentin painonpudotus lievittää uniapneaa ja jopa parantaa sen. Esimerkiksi 100 kiloa painavalla henkilöllä 5 prosentin painonpudotus tarkoittaa laihtumista 95 kiloon.

Laihdutuksen lisäksi muita itsehoitomenetelmiä ovat alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käytön rajoittaminen erityisesti illalla sekä selällään nukkumisen estäminen.

Vaikea-asteisessa uniapneassa hyvä ja tehokas hoitomuoto on ylipainehengityshoito eli CPAP. Hoidon avulla saadaan pienennettyä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä parannettua potilaan elämänlaatua.

Osittaislähteet: LääkärilehtiTerveyskirjasto

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja