Tuore tutkimus osoittaa, että unen syvyys vaikuttaa siihen, kuinka tehokkaasti aivot puhdistautuvat niihin kertyneestä kuonasta ja myrkyllisistä proteiineista. Tutkimukseen osallistunut suomalaistutkija Tuomas Lilius luonnehtii ilmiötä Helsingin Sanomille aivoissa käynnistyvänä pesukoneena.
Science Adcances -tiedelehdessä julkaistu kansainvälinen tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan unihäiriöt voivat ennakoida dementiaa ja Alzheimerin tautia.
Aivoihin kertyy aineenvaihdunnan seurauksena ”kuonaa”, joka elimistön on puhdistettava pois. Mikäli puhdistuminen ei onnistu, saattaa aivoihin kertyä haitallisia runsaasti proteiineja, kuten tau-proteiineja ja beta-amyloideja, mikä lisää muistisairauksien riskiä ja nopeuttaa sairauden etenemistä.
Lue lisää: Naisten aivoista paljastui Alzheimerin tautia aiheuttava ja sairautta edistävä piirre
Vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa puhdistusjärjestelmäksi paikannettiin glymfaattinen järjestelmä, joka saa aivoselkäydinnesteen virtaamaan läpi aivokudoksen ja huuhtomaan sieltä epäpuhtaudet. Nyt julkaistu tuore tutkimus puolestaan vahvistaa käsitystä, jonka mukaan järjestelmän tehokkaaseen toimintaan tarvitaan syvää, hidasaaltoista NREM-unta.
– Kun ihminen vaipuu syvään uneen, hänen aivoissaan käynnistyy pesukone, joka huuhtelee aivoista niihin kertynyttä kuonaa, luonnehti Tuomas Lilius Helsingin Sanomille.
Ikääntyessä ihmisen uni muuttuu yleensä huomattavasti kevyemmäksi ja alttiimmaksi häiriöille. Tämä saattaa selittää yhteyttä ikääntymiseen, unihäiriöiden, kuten uniapnean, ja suurentuneen Alzheimerin riskin välillä, tutkijat kirjoittavat tiedotteessa.
Nukutuslääkkeen valinta vaikuttaa "pesukoneen" toimintaan
Tutkimuksessa havaittiin myös, että nukutuslääkkeen valinta voi vaikuttaa glymfaattisen järjestelmän, ”aivojen pesukoneen”, toimintaan.
– Tulokset voivat osaltaan selittää sitä, miksi iäkkäillä potilailla leikkaushoito tai tehohoitojakso voivat provosoida kognitiivisen toiminnan häiriöitä. On kenties mahdollista vähentää näitä ongelmia valitsemalla käytettävät nukutusaineet eri tavoin, Lilius sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Tutkijat käyttivät koe-eläiminä toimineiden hiirten nukuttamiseen kuutta eri lääkeyhdistelmää. Nukutuksen aikana tarkkailtiin hiirten aivojen sähköistä toimintaa, sykettä ja aivoselkäydinnesteen virtausta aivojen läpi.
Tietty lääkeryhmä, alfa-2-agonistit, saivat hiiret vaipuman syvää unta muistuttavaan tilaan, joka paransi glymfaattisen järjestelmän tehokkuutta. Toinen ryhmään kuuluvista lääkkeistä on suomalaista alkuperää ja jo kliinisessä käytössä.
Toisaalta nukutuslääkkeet, jotka eivät saaneet aikaan aivojen hidasaaltotoimintaa, heikensivät glymfaattisen järjestelmän toimintaa.
– Tulokset osoittavat myös, että aivojen glymfaattisen järjestelmän toimintaa voidaan manipuloida vaikuttamalla unen laatuun, mikä voi avata uudenlaisia kliinisiä hoitomahdollisuuksia, toteaa tutkimusta johtanut professori Maiken Nedergaard Rochesterin yliopistosta.
Lue myös: 10 tapaa ehkäistä Alzheimerin tautia – asiantuntijoiden vinkit
Lähteet: Helsingin yliopisto, University of Rochester Medical Center, Helsingin Sanomat