Uusi laaja tutkimus vahvistaa näyttöä siitä, että vähäinen yöuni ei ole vain dementian varhainen oire vaan myös muistisairaudelle altistava riskitekijä.
Tuhansien ihmisten vuosikymmeniä jatkunut seuranta osoittaa, että yöunista nipistäminen keski-iässä on yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua muistisairauteen myöhemmin elämässä.
Nature Communications -tiedelehdessä ilmestyneet tulokset perustuvat lähes 8000 englantilaisen otantaan. Osallistujia seurattiin 25 vuoden ajan. He raportoivat tutkijoille yöuniensa kestosta. Osa käytti unta mittaavia laitteita.
Ihmiset, jotka viisi-kuusikymppisinä nukkuivat jatkuvasti alle kuuden tunnin yöunia sairastuivat dementiaan noin 30 prosenttia todennäköisemmin kuin ihmiset, jotka saivat säännöllisesti nukutuksi seitsemän tunnin ajan. Keskimäärin dementiadiagnoosi saatiin 77 vuoden iässä.
Laskelmissaan tutkijat ottivat huomioon monet muut sairastumisriskiin vaikuttavat tekijät, kuten elämäntavat, sosioekonomisen aseman, pitkäaikaissairaudet sekä mielenterveyden häiriöt.
Lyhyiden yöunien ja muistisairauden yhteys oli kohtalaisen vaatimaton, mutta kun ottaa huomioon uniongelmien yleisyyden, sitä voi pitää merkittävänä. Unen pituuteen voi myös itse vaikuttaa.
Lue myös: 10 tapaa ehkäistä Alzheimerin tautia – asiantuntijoiden vinkit
Kumpi oli ensin, huono uni vai dementia?
Unen ja muistisairauksien yhteys on todistettu monesti aiemminkin. Selvittämättä on kuitenkin se, kumpi tuli ensin. Eli aiheuttavatko huonot yöunet dementiaa vai ovatko unihäiriöt varhainen merkki muistisairaudesta.
Muistisairaiden aivoihin alkaa muodostua haitallisia proteiinikertymiä 10–20 vuotta ennen muisti- ja ajatteluongelmien ilmenemistä. Uuden tutkimuksen pitkä seuranta-aika todennäköisesti tavoitti osallistujat jo ennen kuin heidän aivoihinsa oli alkanut muodostua sitkeää plakkia.
Nyt ilmestyneet tulokset lisäävät näyttöä siitä, että unihäiriöt voivat altistaa muistisairauden kehittymiselle.
– Olisi hyvin epätodennäköistä, että tällainen uni olisi oire dementiasta lähes kolme vuosikymmentä aiemmin, neurologian ja psykiatrian professori Kristine Yaffe sanoo The New York Timesille. Hän ei ollut mukana tutkimuksessa.
Unen ja dementian monisyinen yhteys
On esitetty, että mitä pidempään ihminen on hereillä, sitä kauemmin hänen hermosolunsa pysyvät aktiivisina ja tuottavat hiljalleen plakeiksi kerääntyviä proteiineja.
Uni sen sijaan puhdistaa aivoja niihin kertyneestä kuonasta ja myrkyllisistä proteiineista.
On myös mahdollista, että unen ja muistisairauksien välillä on geneettinen yhteys.
Vähäinen uni voi vaikuttaa dementiariskiin myös epäsuorasti muiden riskitekijöiden kautta. Valvominen ja univaje saattavat heijastua elintapoihin, kuten ruokavalioon, liikuntaan ja päihteiden käyttöön. Ne lisäävät muistisairauden todennäköisyyttä ja kasvattavat lisäksi riskiä sairastua dementialle altistaviin sydän- ja verisuonisairauksiin sekä tyypin 2 diabetekseen.
Lue myös: Puolen miljoonan suomalaisen käyttämä lääkitys voi pienentää dementiariskiä – syötkö sinäkin?
Hae apua unettomuuteen
Unettomuudesta kärsivien ei kannata ottaa dementiasta uutta murheenaihetta päässään pyöriteltäväkseen.
Säännöllinen unirytmi, kofeiinin ja alkoholin välttäminen ennen nukkumaanmenoa sekä älylaitteiden siivoaminen makuuhuoneesta ovat hyviä tapoja edistää nukahtamista ja unessa pysymistä. Jos hyvä unihygienia ei auta, kannattaa ongelmista kertoa lääkärille.
Lue myös: Moni ei tajua heräilevänsä öisin – vakava terveysuhka erityisesti naisille
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Medical Xpress, The New York Times, The Guardian, Nature Communications