Ukrainalainen Myroslav Marynovych tiesi jo 1970-luvulla vankileirillä Neuvostoliiton romahtavan. Nyt sama on hänen mukaansa tapahtumassa Venäjälle.
Taivas näytti erilaiselta. Se tuntui olevan lähempänä, tähdet olivat lähes käsinkosketeltavia.
Tämä oli ensimmäinen asia, johon ukrainalainen Myroslav Marynovych, nyt 77, kiinnitti huomiota saapuessaan Uralin vuoristossa sijaitsevalle vankileirille vuonna 1977.
– Kirjoitin heti läheisilleni kirjeen, jossa kerroin tästä ihmeellisestä taivaasta ja siitä, miten Jupiter ja Venus näkyivät täällä niin selvästi, Marynovych muistelee.
Seuraavana päivänä Neuvostoliiton tiedustelu- ja turvallisuuspalvelu (KGB) lähestyi häntä sellissä ja kysyi, oliko Marynovych vakooja ja mitä koodikieltä planeettojen nimet olivat.
Marynovychin kirje ei koskaan saapunut perille, vaan monien muiden kirjeiden tavoin se luokiteltiin ”epäilyttäväksi” ja takavarikoitiin.
– Sain kirjoittaa kaksi kirjettä kuukaudessa. Tietysti ne kaikki luettiin tarkkaan ja jos joku kirje takavarikoitiin, tilalle ei saanut kirjoittaa uutta, Marynovych sanoo.
12 vuoden tuomio
Myroslav Marynovych on yksi harvoista elossa olevista Ukrainan neuvostoliittolaisista toisinajattelijoista.
Marynovych oli vuonna 1976 perustetun Ukrainan Helsinki-ryhmän aktiivinen jäsen. Ryhmän tarkoituksena oli edistää ja valvoa ihmisoikeuksien toteutumista Ukrainassa vuoden 1975 Helsingin ihmisoikeussopimuksen mukaisesti.
– Aluksi Neuvostoliitto ei tiennyt, mitä tehdä meidän kanssamme. Emme olleet mikään salaryhmä, vaan rekisteröityneet virallisesti. Lopulta hallitus päätti, että olisi viisainta hankkiutua meistä eroon, Marynovych sanoo.
Kolme Ukrainan Helsinki-ryhmän jäsentä pidätettiin ja muille annettiin kirjallinen varoitus, että ryhmän toiminnan olisi loputtava.
Jäsenet kokivat kuitenkin tekevänsä tärkeää työtä ihmisoikeuksien puolustamiseksi eivätkä lopettaneet viranomaisten varoituksista huolimatta.
– Olin valmistautunut pidätykseen. Kun minut elokuussa 1977 pidätettiin, se ei tullut yllätyksenä, Marynovych sanoo.
Näennäisen oikeudenkäynnin jälkeen Marynovych kertoo saaneensa tuomion: 12 vuotta, joista seitsemän vuotta vankeutta ja viisi vuotta karkotusta.
Ukrainan Helsinki-ryhmä oli aktiivinen vuoteen 1981 saakka, jolloin sen kaikki loputkin jäsenet vangittiin tai karkotettiin Neuvostoliitosta.
Kidutusta ja nälkää
Marynovych suoritti vankilatuomionsa surullisenkuuluisassa Perm VS-389/36 -leirissä, 1 500 kilometrin päässä Moskovasta Uralin vuoristossa.
Vaikka virallisesti Neuvostoliiton Gulag-vankileirijärjestelmä oli 1970-luvulla jo lopetettu, eivät Permin vankileirin olot käytännössä eronneet pelkoa kylväneistä Gulagin työleireistä.
– Se oli pakkotyöleiri, jossa työtä tekemällä pyrittiin korjaamaan neuvostovastaisia asenteita. Tietysti kieltäytyminen työstä johti välittömästi rangaistukseen. Elämämme riippui siitä, suostuimmeko yhteistyöhön KGB:n kanssa vai emme, Marynovych muistelee.
Vankeja kidutettiin pitämällä heitä kylmässä ja nälässä. Erilaisia psykologisia keinoja käytettiin mielen murtamiseksi. Marynovychin mukaan, mikäli vanki sairastui, hän ei juuri koskaan saanut asianmukaista hoitoa.
– Moni ystäväni menehtyi vankileirille, Marynovych sanoo hiljaa.
Lue myös: Yltääkö Putin vielä Stalinin tekoihin? Tutkija: Venäjän vankilajärjestelmä on Gulagin perillinen
"En kadu mitään"
Marynovychin mielestä nyky-Venäjän vankilat vaikuttavat vielä Neuvostoliiton aikojakin pahemmilta.
Hän on sitä mieltä, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin roolimalli ei ole entinen Neuvostoliiton päämies Leonid Brezhnev, vaan Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin, joten venäläisvankiloissa harjoitetaan Stalinin aikaista terroria.
Kärsittyään tuomionsa Permissä, Marynovych siirtyi Kazakstaniin, missä hänen oli määrä elää maanpaossa viisi vuotta. Merkittäviä taloudellisia ja poliittisia uudistuksia ajanut entinen Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov kuitenkin armahti hänet kaksi vuotta etuajassa, vuonna 1987.
Marynovychin mukaan hänelle tarjottiin vankileirin aikana lukuisia kertoja mahdollisuus allekirjoittaa asiakirja, jonka mukaan hän katuu tekojaan ja hyväksyy Neuvostoliiton ideologian. Hän ei koskaan allekirjoittanut sitä.
– En kadu mitään. Nykyään voin katsoa ihmisiä silmiin ja ajatella, että en myynyt sieluani systeemille.
Lue myös: Zelenskyi: Neuvottelut Ukrainan rauhasta jatkuvat sunnuntaina
"Venäjän on romahdettava"
Nykyään Marynovych on Ukrainan katolisen yliopiston rehtorin neuvonantaja ja entinen vararehtori.
Marynovych asuu Ukrainassa Lvivin kaupungissa. Kun Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa 2022, hänelle sateli tutuilta ehdotuksia ulkomaille muutosta.
– Keskustelin vaimoni kanssa ja päätimme jäädä kotimaahamme. Otamme kohtalon vastaan sellaisena kuin se tulee, täällä, omalla maaperällämme. Odotamme sodan loppumista.
Marynovych on vakuuttunut siitä, ettei sota Ukrainassa lopu, ellei Venäjällä tapahdu muutoksia.
– Venäjän on romahdettava, muuten pysyvä rauha on mahdoton.
Marynovych on sitä mieltä, että vaikka jonkinlainen rauhansopimus saataisiinkin aikaiseksi, Putinille se olisi kuitenkin tappio, koska hän on asettanut tavoitteekseen koko Ukrainan alistamisen.
– Ilman Ukrainaa Venäjän imperiumin luominen uudelleen on mahdotonta, niinpä sota alkaa uudelleen muutaman vuoden kuluttua.
Lue myös: Arvio: Putin nolattiin – "Siinä se"
Nyky-Venäjän loppu
Myroslav Marynovych tiesi jo 1970-luvulla vankileirillä, että Neuvostoliiton valta romahtaisi ennemmin tai myöhemmin. Nyt sama on hänen mukaansa tapahtumassa Venäjälle.
– Kaikki, mikä on rakennettu valheiden, pelon ja väkivallan päälle, hajoaa lopulta..
Tällä hetkellä venäläisten keskuudessa vallitsee Marynovychin mielestä suuri pelko. Heti, kun joku julkisesti ilmaisee erimielisyytensä Putinin kanssa, hänet pannaan telkien taakse.
Ukrainalainen toisinajattelija on varma siitä, että heti kun Kremlin valta heikkenee, Venäjän eri alueet nousevat kapinaan.
Marynovychin mukaan ensimmäisenä on vuorossa Tšetšenia, joka on jo sotinut itsenäisyydestään kaksi kertaa, 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa.
– Tšetšenia ei nytkään noudata Venäjän lakeja. Uskon, että Tšetšenia löytää itselleen toisen liittolaisen, esimerkiksi Turkin, Marynovych sanoo.
Venäjään tällä hetkellä kuuluvat Siperia ja Tatarstan seuraavat Marynovychin mukaan perässä, sillä sielläkin on jo pitkään kytenyt pinnan alla tyytymättömyys Moskovan tekemiin päätöksiin. Venäjään kuuluva, Pohjois-Aasiassa sijaitseva vajaan miljoonan asukkaan Jakutia todennäköisesti haluaisi seuraavaksi itsenäisyyden.
– Näillä kaikilla alueilla alkoi syntyä ja järjestäytyä oma eliitti, joka havitteli jonkinlaista autonomiaa, ja sitten Putin tukahdutti sen kaiken, Marynovych kertoo.
Hän ei tiedä, tapahtuuko Venäjän hajoaminen hänen elinaikanaan ja kuinka monta itsenäistä tasavaltaa Venäjän alueista lopulta muodostuu.
– Yksi asia on kuitenkin varma: Putin johtaa Venäjän turmioon.