Tälaista apua on tarjolala suomalaisilta sodan varjossa eläville ukrainalaisille.
piia.turunen@mtv.fi
Neljä vuotta kestänyt Venäjän hyökkäyssota on syössyt Ukrainan väestökriisiin. Monille omasta perheestä haaveileville kyseessä on myös henkilökohtainen kriisi.
Ukrainassa on meneillään yksi maailman pahimmista väestökriiseistä. Aiheesta kirjoittavat muun muassa CNN, Reuters, EUobserver sekä BBC kahdessa eri artikkelissa.
Samaan aikaan, kun sotilaita menehtyy rintamalla ja miljoonat kansalaiset ovat jääneet Venäjän miehittämille alueille tai paenneet osin pysyvästikin ulkomaille, ihmisten perheellistyminen lykkääntyy ja hedelmällisyys heikkenee.
– Tämä on katastrofi. Yksikään maa ei voi olla olemassa ilman ihmisiä, Ukrainan johtaviin väestötieteilijöihin kuuluva Ella Libanova kuvailee tilannetta CNN:lle.
Arviot sodassa menehtyneiden ukrainalaisten määrästä vaihtelevat eivätkä ole täysin julkisia.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti helmikuussa, että ukrainalaisia sotilaita olisi kuollut ainakin noin 55 000 sitten sodan alkamisen. Yhdysvaltalaisen ajatushautomo CSIS:n tammikuisessa raportissa kuolleiden määräksi nostettiin 100 000–140 000.
Ukrainan oikeusministeriön raportin mukaan vuonna 2024 Ukrainassa kuoli melkein kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin syntyi.
Sota tappaa suoraan rintamalla taistelevia sotilaita sekä ohjus- tai drooni-iskujen keskelle joutuvia siviileitä. Välillisesti se lisää kuolleisuutta, kun stressi ja krooniset sairaudet pahenevat ja pääsy terveydenhuoltoon on rajoitetumpaa.
Eniten Ukrainan väestökatoon vaikuttaa maastamuutto. YK:n mukaan Ukrainasta on paennut helmikuun 2022 jälkeen lähes seitsemän miljoonaa ihmistä, useimmat naisia ja lapsia.
Enemmistö ukrainalaispakolaisista asuu yhä ulkomailla. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä epätodennäköisempää heidän palaamisensa synnyinmaahansa on.
Ukrainalainen ajatushautomo CES on ennustanut, että ulkomaille jäisi pysyvästi asumaan 1,7–2,7 miljoonaa ukrainalaista. Sodan loputtua he saattavat saada seurakseen satojatuhansia aikuisia miehiä, jotka eivät tällä hetkellä saa poistua kotimaastaan.
Maan ikärakenne muuttuu niin, että iäkkäiden osuus kasvaa, kun taas työikäisten ja lasten osuus vähenee. Tämä haastaa eläkerahastot, työmarkkinat ja koko sosiaalijärjestelmän.
– Ukrainan väestörakenne kohtaa haasteita, joita yksikään toinen maa ei ole koskaan kohdannut, sanoo taloustieteen tohtori Oleksandr Gladun Ukrainan kansallisen tiedeakatemian demografian ja sosiaalitutkimuksen instituutista EUobserverille.
Reuters siteeraa haastattelussaan hoshcalaisen koulun rehtoria Marianna Khrypaa, jonka mukaan ensimmäistä luokkaa käyvien lasten määrä on vähentynyt ja koulunsa päättävistä noin kymmenen prosenttia suuntaa ulkomaille. Heistä useimmat ovat poikia.
– Vanhemmat vievät lapset pois maasta ennen kuin he täyttävät 18, Hoshchassa opettajana toimiva Khrypa kertoi Reutersille.
Syntyvyys oli ollut Ukrainassa laskusuunnassa monien muiden Euroopan maiden tapaan jo vuosia ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Nyt sen voi sanoa romahtaneen.
Vuonna 2024 Ukrainassa syntyi 176 679 lasta – lähes 100 000 vähemmän kuin vielä ennen Venäjän hyökkäyssodan alkua vuonna 2021.
Tällä hetkellä Ukrainan kokonaishedelmällisyysluku on ennätyksellisen matala 0,9. EU:ssa vastaava luku on 1,4 ja Yhdysvalloissa 1,6.
Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla. Jotta väestö uusiutuisi ilman muuttoliikettä, kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla noin 2,1.
Sota on siis pakottanut miljoonat ukrainalaiset laittamaan elämänsä pysähdystilaan. Monilta se on vienyt juuri ne hedelmälliset vuodet, jolloin lapsia olisi muuten saanut.
Elämän isoja päätöksiä, kuten lapsen yrittämistä, lykätään sodan takia.
– Naisia pelottaa tulla raskaaksi, jos he joutuvat juoksemaan pommisuojiin, hedelmöityshoitolääkäri Oksana Holikova kuvailee BBC:lle.
Toisaalta vaikka lapsia haluaisi, puolisot tai edes potentiaaliset kumppanit ovat usein pitkiä aikoja poissa rintamalla. Siellä monet myös menehtyvät.
– Monet nuoret miehet ovat kuolleet. Nuoret miehet, joiden oli suoraan sanottuna tarkoitus täydentää Ukrainan geenivarantoa, Hoshchan sairaalan synnytysosastolla työskentelevä gynekologi Yevhen Hekkel kertoo Reutersille.
Oma lukunsa on sodan vaikutus ukrainalaisten hedelmällisyyteen.
CNN:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan naisten munasolujen laatu ja määrä on huonontunut ja ennenaikaiset vaihdevuodet yleistyneet. Myös ukrainalaisten miesten, etenkin rintamalta palaavien, sperman laatua kuvaillaan tavallista huonommaksi.
Useat asiantuntijat viittaavat sodan tuottamaan stressiin.
– Eikä se koske vain potilaitani vaan myös munasolun lahjoittajia, jotka ovat naisia, joilla ei ole mitään lisääntymisongelmia. Silti heilläkin munasolujen laatu on heikompi, CNN siteeraa hedelmöityshoitoklinikalla työskentelevää lääkäri Alla Baranenkoa.
Kromosomipoikkeavuuksia, raskauskomplikaatioita ja ennenaikaisia syntymiä on niin ikään enemmän kuin aiemmin.
BBC:n mukaan yksityiset hedelmöityshoitoklinikat alkoivat heti hyökkäyssodan alussa tarjota asepalvelukseen lähteville miehille ja naisille mahdollisuutta jäädyttää sukusolujaan ilmaiseksi.
Huoli Ukrainan väestönkehityksestä sai myös valtion tukemaan toimintaa. Vuonna 2023 sotilaan oikeus jäädyttää ja säilyttää sukusolujaan ilmaiseksi kirjattiin lakiin.
– Sotilaamme puolustavat tulevaisuuttamme, mutta saattavat menettää omansa, joten halusimme antaa heille tämän mahdollisuuden, kansanedustaja Oksana Dmitrieva on kuvaillut lakia, jonka laatimisessa hän on itse ollut mukana.
Jos esimerkiksi sodassa vammautuminen vaikuttaa sotilaan hedelmällisyyteen, hän voi vielä yrittää lasten saamista pakastetuilla sukusoluilla.
Kuolemantapauksessa menehtyneen sotilaan sukusoluja voidaan säilyttää veloituksetta korkeintaan kolme vuotta, jolloin ne ovat kirjallisella suostumuksella mahdollisen jäljelle jääneen kumppaninsa käytettävissä.
– Ajattelemme myös tulevaisuutta ja kaikkia nuoria ihmisiä, jotka olemme menettäneet. Meidän pitää korvata heidät. Tämä on yksi pieni askel väestötilanteen kohentamiseksi, kansanedustaja Dmitrieva selittää BBC:lle.