Suhde Venäjään ei ole viime aikoina suojellut Kremlin liittolaisia.
Venäjä on kykenemätön suojelemaan liittolaisiaan.
Tämän osoittavat Syyrian, Iranin ja Venezuelan tapaukset viimeiseltä reilulta vuodelta, arvioi Atlantic Councilin Eurasia-keskuksen vanhempi johtaja ja Yhdysvaltojen entinen Ukrainan suurlähettiläs John E. Herbst.
Kreml oli kaikkien näiden valtioiden liittolainen. Syyriassa Venäjä ei pystynyt estämään vallankumousta, eikä Iranissa tai Venezuelassa Yhdysvaltojen iskuja.
Teheranin läheinen suhde Venäjään ei myöskään estänyt Israelin hyökkäyksiä Iraniin.
–Venäjän presidentti Vladimir Putin kutistui pelkäksi uhoksi, Herbst kirjoittaa.
mukaan Venezuelan siepattu presidentti Nicolas Maduro pyysi Venäjältä lokakuussa ohjuksia, tutkia ja drooneja.
Nyt Yhdysvalloissa oikeudenkäyntiä odottava Venezuelan ex-johtaja ei saanut Kremliltä haluamaansa.
Iskujen jälkeenkin Venäjän tuki Venezuelalle on ollut tiettävästi vain puhetta. Presidentti Putin ei tosin ole edes kommentoinut Yhdysvaltojen iskuja Venezuelaan.
Ulkoministeri Sergei Lavrov on soittanut Venezuelalle presidenttinä nyt toimivalle Delcy Rodriguezille. Venäjän ulkoministeriö myös vaati Yhdysvaltoja vapauttamaan Maduron.
– Siinä se, summaa ajatushautomo Atlantic Councilin Herbst Venäjän vastauksen Venezuelan tilanteeseen.
Herbstin mielestä Venäjän vastausten heikkous johtuu Kremlin vähäisistä voimavaroista.
Vaikka sekä Yhdysvallat että Euroopan unioni ovat luokitelleet Venäjän pitkäaikaiseksi uhaksi, on Kremlin vaikutusvallalla myös selkeät alueelliset rajoitteensa.
Herbstin mukaan Venäjän tavanomaiset asevoimilla on vain "rajallinen kyky" osoittaa voimaa ja sota Ukrainassa on osoittanut niissä "selkeitä heikkouksia".
Venäjä on kärsinyt helmikuussa 2022 aloittamansa suurhyökkäyksen aikana valtavia tappioita. Erityisen kovaan mankeliin ovat joutuneet maavoimat, jotka ovat menettäneet tuhansia ja taas tuhansia panssareita sekä merkittävän määrän korkeasti koulutettuja taistelijoita.
Samaan aikaan sota Ukrainassa on niin selkeä prioriteetti Kremlille, ettei Venäjällä yksinkertaisesti ole kykyä auttaa pulaan joutuvia liittolaisiaan.
Sekä Iran että Venezuela ovat tiettävästi pyytäneet apua ilmatorjuntaan, mutta Venäjä on sanonut tai joutunut sanomaan ei, koska Ukraina uhkaa käytännössä päivittäisillä iskuillaan Venäjän sotilas- ja energiakohteita.
Venezuelan olemassaoleva ilmapuolustus koostuu paljolti venäläisestä kalustosta.
– Vaikuttaa siltä, etteivät venäläiset ilmapuolustusjärjestelmät toimineetkaan kovin hyvin, vai mitä? Yhdysvaltojen puolustusministeri Pete Hegsethsanoi 5. tammikuuta.
Putin ei pysty "seikkailuihin"
Venäjän presidentillä ei ole voimavaroja "uusiin ulkopoliittisiin seikkailuihin", Atlantic Council -ajatushautomon Herbst arvioi.
Ero Venäjän ja sen edeltäjän Neuvostoliiton suhteen on tässä valtaista. Vaikka Kreml mieluusti näkee nyky-Venäjän todellisena suurvaltana, ovat sen mahdollisuudet toimia globaalisti minimaaliset Neuvostoliittoon verrattuna.
Asia on pantu merkille myös venäläisten sotakommentaattorien keskuudessa, Herbst huomauttaa.
Venäjän ulkopoliittisella heikkoudella on myös puolensa Kremlin kannalta.
Vaikka Venäjä on toistuvasti vastannut kieltävästi Ukrainan ja Yhdysvaltojen tulitaukoehdotuksiin, on Kreml samaan aikaan pyrkinyt tekemään kaikkensa, jotta presidentti Trump pysyy suhteellisen myötämielisenä.
Tämä on myös toiminut, asiantuntijat tuppaavat tulkitsemaan. Yhdysvallat on Trumpin toisella presidenttikaudella vähentänyt aseellista tukeaan Ukrainalle, minkä lisäksi pakotteet ovat taloustuntijoiden mukaan pysyneet Kremlin kannalta siedettävällä tasolla.
– Putin ei halua tuhlata yhtään poliittista pääomaa Trumpin kanssa Venezuela-kysymyksessä, Herbst arvioi.
Vuonna 2019 venäläisviranomaiset väitetysti antoivat ymmärtää Yhdysvalloille, että Valkoinen talo saisi heidän puolestaan tehdä Venezuelan suhteen mitä tahansa, jos Yhdysvallat suostuisi samaan Ukrainan suhteen.
Näin sanoi presidentti Trumpin neuvonantaja Fiona Hill vuoden 2019 kongressinkuulemisessa. Tiedossa ei ole, että Yhdysvallat olisi millään tasolla suostunut ehdotukseen.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana. Hän on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
