Vakuutuspetoksia esiintyy erityisesti silloin, kun on taloudellisesti vaikeammat ajat, sanoo asiantuntija.
Suomalaisten halukkuus ottaa vapaaehtoisia vakuutuksia eli esimerkiksi koti-, henki- tai vapaa-ajan turmavakuutuksia, on laskusuunnassa, käy ilmi Finanssialan Vakuutustutkimuksesta.
Silti vakuutusyhtiöitä yritetään huijata, erityisesti silloin, kun on taloudellisesti vaikeat ajat, kertoo Finanssiala ry:n johtaja Niko Saxholm. Huomenta Suomessa vierailleen Saxholmin mukaan Suomessa nousee kolme petosmuotoa ylitse muiden.
Plussaaminen, jälkivakuuttaminen ja
Kenties yleisin suomalaisten harrastama vakuutuspetoksen muoto on niin sanottu plussaaminen.
Saxholm ottaa esimerkiksi varastomurron.
– On oikeasti tapahtunut vahinko [eli murto], mutta vakuutettava lisää varastettujen asioiden joukkoon pari asiaa lisää. Se on plussaamista.
Plussaamiseksi voidaan laskea myös korvattavan asian arvon liioittelu.
Toinen yleinen vakuutuspetosmuoto on jälkivakuuttaminen.
– Ensin sattuu vahinko, sitten otetaan vakuutus ja lopuksi haetaan korvausta siihen.
Kolmanneksi Finanssialan Saxholm nostaa täysin keksityt vahingot.
Esimerkiksi matkavakuutuksen ottanut voisi sepittää tarinan, että puhelin tippui aivan vahingossa mereen lomamatkalla, vaikkei oikeasti tippunut.
Lue myös: Lomailija ilmoitti omaisuuttaan varastetuksi, mutta vakuutusyhtiön päätös yllätti
Lisäksi nykyään on helppo väärentää asiakirjoja, esimerkiksi kuitteja, Saxholm lisää.
Asian ytimessä.doc: Aki Paasilan mysteerikuolema
Elokuussa 2015 Johanna Möllerin suomalaistaustainen aviomies Aki Paasila sai surmansa Keski-Ruotsin Arbogassa sijaitsevalla kesäasunnolla.
Tapaus tulkittiin onnettomuudeksi, kunnes vakuutusyhtiön etsivät kiinnostuivat asiasta.
Lue lisää: Aki kuoli mystisesti rantaveteen – herttainen vaimo paljastui "Ruotsin vaarallisimmaksi naiseksi"
16:07
Dokumentin katsominen vaatii maksuttoman MTV Katsomo -kirjautumisen.
Kuinka petostelija saadaan kiinni?
Vakuutusyhtiöt yrittävät päästä petoksia kaavailevien jäljille muun muassa vakuutusyhtiöiden hallitsemien rekistereiden, kuten vahinko- ja väärinkäytösrekistereiden avulla.
Sen lisäksi vakuutusyhtiöillä on myös erilaisia omia järjestelmiä, Saxholmin mukaan hyvin tekoälypainotteisia sellaisia.
Näissä tapauksista etsitään anomalioita eli jotain normaalista poikkeavaa sekä toistuvuuksia ajatuksella "miten samalle ihmiselle voikin sattua näin monta eri vahinkoa peräkkäin".
Vakuutusyhtiöillä on myös mahdollisia petoksia tutkivia vakuutusetsiviä.
– Vakuutusetsivien tehtävänä ovat laajemmat ja epäselvemmät tapaukset. Kun tulee korvauspyyntö, jossa on paljon epäselvyyksiä, silloin yleensä tarvitaan vakuutusetsiviä tutkimaan, mitä on oikeasti tapahtunut ja onko vakuutus korvattava täysin vai osittain, vai onko kyseessä täysin vilpillinen teko.
Hinta vakuutuspetoksesta lain mukaan on sakko tai enintään yksi vuosi vankeutta. Törkeästä tekomuodosta rangaistus on vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen.
– Tietenkin vakuutuspetoksesta kiinni jääneen on todennäköisesti vaikeampi saada jatkossa vapaaehtoista vakuutusta, kuten henki-, koti- tai auton kaskovakuutusta, Saxholm sanoo.
Lue myös: Palkittu suomalaiskeksintö huijaa puhelinhuijareita – tästä on kyse
Kuinka paljon Suomessa tehdään vakuutuspetoksia?
Finanssialan johtaja Niko Saxholm kertoo, että mitään tarkkaa tietoa siitä ei ole, kuinka paljon Suomessa tehdään vakuutuspetoksia.
– Tämä johtuu siitä, että rikos, jota ei ole tuomioistuimessa tuomittu, ei ole rikos.
Sen sijaan Saxholm kertoo, että kansainvälisten tutkimusten mukaan koko vakuutuskorvaussummista noin kymmenen prosenttia menee vilpillisiin korvaushakemuksiin.
Tosin sitäkään ei tiedetä, minkä suuruisista euromääristä puhutaan, sillä korvaussummat eivät ole julkista tietoa.
Saxholm kertoo vielä kansainvälisten tutkimusten tuloksista, että eri sukupolvilla on erilaisia näkemyksiä vakuutuspetoksista.
– Vanhemmat ikäluokat pitävät [niitä] moraalisesti hyvin paheksuttavina, kun taas nuoremmilla on vähän joustoa.