Yhdysvaltojen ja Venäjän välisissä neuvotteluissa pelissä on enemmän kuin vain aselepo Ukrainaan.
Kyse on strategisesta ja taloudellisesta asemoinnista — ja rahavirroista, jotka voisivat muuttaa valtioiden välejä vuosiksi.
Yhdysvallat pyrkii rauhalla avaamaan talousyhteistyötä uudestaan Venäjän kanssa.
Tämä voisi tarkoittaa amerikkalaisille yrityksille etulyöntiasemaa Venäjän markkinoilla niiden avautuessa, ja mahdollisuutta osallistua suuriin investointihankkeisiin.
Professori Kari Liuhto Turun yliopistosta arvioi tänään Huomenta Suomessa, että yhdysvaltalaiset yhtiöt hakevat pääsyä takaisin Venäjän-markkinoille.
– Venäjän johto tietää hyvin, että (presidentti Donald) Trumpin lähipiiri on kovin perso rahalle eli heidät voi houkutella investoimaan Venäjälle.
Erityisesti mainittuina yhteistyön kohteina ovat raaka-aineet, kuten harvinaiset maametallit, arktinen alue ja energiavienti.
EUObserver-sivuston mukaan Yhdysvallat haluaa käynnistää uudelleen joitakin tällä hetkellä jäissä olevia taloushankkeita.
Ilmeisesti osana presidenttien Alaskan tapaamista elokuussa maat keskustelivat siitä, voisiko amerikkalainen ExxonMobil palata Sakhalin öljy- ja kaasuprojektiin Venäjällä.
ExxonMobil luopui projektista vuonna 2022, kun Kreml takavarikoi sen neljän miljardin euron arvoisen osuuden.
Viranomaiset pohtivat myös mahdollisuutta, että Venäjä ostaisi Yhdysvalloista laitteita nesteytetyn maakaasun hankkeisiin, jotka ovat edelleen länsimaisten pakotteiden alaisia, mukaan lukien Arctic LNG 2 -putkea varten.
EUObserverin mukaan Yhdysvallat pohtii myös venäläisten ydinjäämurtajien hankintaa osana rauhansopimusta julkistettavia investointeja.
Venäjä hamuaa lisää vientiä ja pakotteiden purkamista
Venäjä taas tavoittelee ennen kaikkea taloutensa vakauttamista ja pääsyä läntisille pääomamarkkinoille.
– Venäjä näkisi mielellään, että sen markkinoille tulee yhdysvaltalaisia sijoittajia, jotka rakentaisivat maahan lisää tuotantokapasiteettia, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko kommentoi Huomenta Suomessa tänään.
Voimassa olevien talouspakotteiden purkaminen antaisi Kremlille paitsi mahdollisuuden vahvistaa talouttaan, myös vakauttaa vientitulojaan, erityisesti energia- ja metallisektoreilla.
Venäjä haluaa myös jälleen osaksi globaalia talousjärjestelmää ja teollisuusyhteistyötä.
Muun muassa Venäjän mahdollisuus liittyä uudestaan G7-maiden ryhmään on ollut esillä neuvotteluissa.
Neuvotteluja johtavat liikemiehet
Yhdysvaltojen pääneuvottelijat Moskovassa ovat presidentti Trumpin erityislähettiläs, liikemies Steve Witkoff sekä Trumpin vävy Jared Kushner.
MTV Uutiset kertoo tarkemmin Witkoffin taustoista tässä jutussa.
Yhdysvaltojen johto on nojannut selkeästi liikemiehiin eikä diplomaatteihin meneillään olevissa rauhanneuvotteluissa, mikä kertoo talouskysymysten keskeisestä roolista keskusteluissa.
Esimerkiksi Wall Street Journal kuvailee, kuinka Kreml valitsi neuvottelutaktiikakseen Trumpin kanssa nimenomaan talouskysymykset.
Trump on ilmaissut luottavansa Witkoffin neuvottelukykyihin ja korostanut, että hänen erityisedustajansa tehtävä on myydä sopimus sekä Ukrainalle että Venäjälle.
– Hänen täytyy myydä se (sopimus) Ukrainalle. Ja hänen täytyy myydä Ukraina Venäjälle – niin diilien tekijä toimii, Trump sanoi medialle marraskuun lopussa.
Trump kommentoi Witkoffin roolia sen jälkeen, kun yhdysvaltalaismedialle oli vuotanut tieto Witkoffin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin läheisen neuvonantajan Kirill Dmitrievin välisestä puhelusta.
Puhelussa Witkoff neuvoi Dmitrieviä sen suhteen, miten Venäjälle edullinen rauhansuunnitelma kannattaa esitellä Trumpille.
Kilpailevat raaka-ainemarkkinoilla
Maanantaina Valkoisen talon tiedottaja Karoline Leavitt totesi, että rauhansopimuksen luonnosta on "kehitetty erittäin paljon".
– Uskon, että hallinto on hyvin optimistinen, hän sanoi.
– Mitä tulee yksityiskohtiin, annan neuvottelijoiden neuvotella. Mutta tunnemme olomme varsin hyväksi, ja toivomme, että tämä sota voisi vihdoin päättyä.
Suomen Pankin Laura Solanko uskoo, että neuvotteluissa painavat talouskysymysten lisäksi myös äänestäjille annetut lupaukset.
– Yhdysvalloilla on presidentti Trumpin vaalilupaus, että sota saadaan loppumaan. Se on kuitenkin neuvottelujen keskeisin tavoite.
Mailla on lopulta varsin vähän yhteisiä talousintressejä. Neuvotteluista hyötyvät Solangon mielestä lähinnä yksittäiset liike-elämän toimijat.
Solanko muistuttaa, että monien raaka-aineiden osalta Yhdysvallat ja Venäjä ovat maailmanmarkkinoilla myös suoria kilpailijoita.
– Venäjän vahvuudet ovat nestemäisessä maakaasussa, mutta ei se tarkoita sitä, etteikö yksittäisille yrityksille ja oligarkeille löydy houkuttavia diilejä tässä sivussa, Solanko toteaa.
Venäjän-vienti kalpenee EU-kauppasuhteille
Venäjän ja Yhdysvaltojen välinen kauppavolyymi on kutistunut huomattavasti sitten Ukrainan sodan alkamisen.
Yhdysvaltain viennin arvo Venäjälle oli vuonna 2024 vain noin 500 miljoonaa dollaria (noin 460 miljoonaa euroa), kun taas Venäjän vienti Yhdysvaltoihin oli kolme miljardia dollaria (noin 2,8 miljardia euroa).
Samana vuonna Yhdysvallat vei EU:hun tavaroita 370,2 miljardin dollarin (noin 342,5 miljardia euroa) arvosta, ja toi Euroopasta 605,8 miljardin dollarin (noin 560,3 miljardia euroa) edestä.
Yhdysvaltain väestönlaskentatoimiston mukaan vielä sotaa edeltävänä vuonna 2021 Yhdysvaltojen Venäjän-vienti oli arvoltaan 6,4 miljardia dollaria (noin 5,9 miljardia euroa) ja Venäjän Yhdysvaltain-vienti 29,6 miljardia dollaria (noin 27,3 miljardia euroa).
Kriitikot varoittavat, että uusi talousyhteistyö Venäjän kanssa voi heikentää läntisten pakotteiden tehoa ja antaa Venäjälle mahdollisuuden jälleenrakentaa sotilaallista kapasiteettiaan.
