Suomalaisyritykset empivät vielä Ukrainan markkinoille lähtemistä. Kiinnostusta yrityksillä on, mutta toistaiseksi maassa toimii vain kolmisenkymmentä suomalaisyritystä.
Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan jäljet näkyvät edelleen kuorma-autovalmistaja Scanian huolto- ja toimistokeskuksessa. Kiovan liepeillä Kalynivkassa sijaitsevan keskuksen seinässä on sirpaleiden aiheuttamia reikiä ja vieressä seisoo täysin tuhoutunut kuorma-auto.
– Olen erikseen pyytänyt, että ainakin osa jäljistä säilytetään muistona, sanoo Scanian Ukrainan tytäryhtiön toimitusjohtaja Håkan Jyde.
Logistiikka on elinehto
Hyökkäyksen alussa moni yhtiön työntekijä menetti asuntonsa ja muun omaisuutensa. Työntekijöiden perheenjäseniä evakuoitiin muihin Euroopan maihin. Venäläisten vetäydyttyä toiminta pääsi jatkumaan ja Jyde palasi itse Kiovaan kesällä 2022.
Toimitusjohtajan mukaan liikenne ja logistiikka ovat elinehto kaikissa yhteiskunnissa.
– Varsinkin sota-aikana. Ruokaa pitää toimittaa supermarketteihin, poltto-ainetta asemille, lääkkeitä apteekkeihin ja ammuksia etulinjaan. Olemalla täällä, Ukrainaan investoimalla ja liiketoiminnalla, me tuemme Ukrainan sinnikkyyttä, hän sanoo.
Sota vaikeuttaa toimintaa, ja yhtiö on muun muassa menettänyt Kramatorskissa sijaitsevan huoltokeskuksensa Venäjän pommituksissa. Ohjusten osia ja drooneja putoilee autojen lähelle myös aika ajoin Kiovan lähellä.
Ruotsalainen autojätti aloitti toimintansa Ukrainassa vuonna 1993. Jyde itse aloitti yhtiön palveluksessa vuonna 1997 ja vuodesta 2017 hän on johtanut Scanian toimintoja Ukrainassa. Yksi maata vaivaavista ongelmista on ollut korruptio. Jyden mukaan se on näkynyt varsinkin siten, että oikeusjärjestelmään ei ole voinut luottaa.
– Käsitykseni on, että tilanne paranee. Ihmisten suhtautuminen korruptioon on muuttunut torjuvammaksi sen myötä, kun ihmisiä on kuollut rintamalla vapauden ja demokratian puolesta.
Turvallisuus ja korruptio epäilyttävät
Ruotsalaisilla ja tanskalaisilla yrityksillä on selvästi vahvempi jalansija Ukrainan markkinoilla suomalaisiin verrattuna. Aktiivisesti Ukrainassa toimivia yrityksiä on kolmisenkymmentä.
Kiinnostusta suomalaisyrityksillä Ukrainaa kohtaan kuitenkin on. EK:n viime syksynä tekemään kyselyyn vastanneista 400:sta yrityksestä puolet ilmoitti olevansa vähintään kiinnostunut Ukrainan markkinasta. Viidennes yrityksistä kertoi valmistelevansa sinne menoa.
Viidettä vuotta jatkuva sota ja huoli turvallisuudesta näkyvät kuitenkin varovaisuutena, kertoo Ukrainan jälleenrakentamisen suurlähettiläs Antti Vänskä ulkoministeriöstä.
– Aika moni yritys odottaa sitä, että sota päättyy. Toinen tekijä mikä aika usein mainitaan, on korruptio. Se on ongelma, jota ei missään nimessä pitäisi vähätellä. Mutta samalla sanoisin, että merkittävää edistystä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana, hän sanoo.
Kauppakamari EastChamin tuore toimitusjohtaja Henri Riihimäki kertoo, että hyökkäyssodan aikana Ukrainaan on asettunut kymmenkunta suomalaista yritystä, joiden toiminta käynnistymässä. Mahdollisuuksia maassa riittäisi hänen mukaansa paljon enemmän kuin vientiluvuista ja yritysten läsnäolosta voisi päätellä.
– Ukraina ei ole perinteinen markkina, jossa kauppa perustuu kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Ukrainalaisten toimijoiden matalahko maksuvalmius hidastaa markkinoille tuloa. Maan suurimmat haasteet tällä hetkellä ovat työvoimapula, energiapula ja yleinen epävarmuus, toteaa Riihimäki.
Jälleenrakennus valtava urakka
Riihimäen mukaan parhaat mahdollisuudet pärjäämiseen ovat niillä yrityksillä, jotka onnistuvat jo sodan aikana luomaan maassa suhteet ja hiomaan strategiansa kuntoon. Sodan päätyttyä kilpailutilanne kiristyy entisestään, kun jälleenrakennus laajalla mitalla käynnistyy.
Ukrainan jälleenrakentamisen hintalapuksi on arvioitu lähemmäs 600 miljardia dollaria. Håkan Jyde kehottaa suomalaisia yrityksiä olemaan aktiivisempia.
– Ukrainasta tulee vuosikymmenen bisnesmahdollisuus. Kun sota on päättynyt, tästä tulee maailman suurin rakennustyömaa. Luvassa on paljon mahdollisuuksia ruotsalaisille, suomalaisille ja pohjoismaisille yrityksille. Ja tänne kannattaa tulla nyt, muuten on liian myöhäistä.