On olemassa vaara, että sotaa käyvä Yhdysvallat ei voisi enää myydä ilmatorjuntaohjuksiaan Ukrainan tarpeisiin, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Venäjä voi monin tavoin hyötyä Lähi-idän sodasta, joka leimahti viikko sitten Yhdysvaltojen ja Israelin iskuilla Iraniin. Ensinnäkin Venäjälle voi aueta tilaisuus kohentaa pakotteiden heikentämää talouttaan, sanoo sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta.
– Jos sota pitkittyy ja energian hinta nousee, nousee myös Venäjän myymän öljyn ja kaasun hinta. Siksi tässä on Venäjälle hopeareunus, hän sanoo.
Sota, Iranin iskut Persianlahden energialaitoksiin sekä öljyn ja kaasun kuljetusten estyminen Hormuzinsalmella ovat säikäyttäneet markkinoita ja nostaneet merkittävästi energian hintaa.
Lue myös: USA: Yli 3 000 kohteeseen Iranissa isketty – MTV seuraa
-- Jos öljyn hinta maailmanmarkkinoilla nousee, myös (vaihtoehtoja) aletaan etsiä, ja Venäjä tarjoaa öljyä nyt halvemmalla, Käihkö sanoo.
Venäjä voisi näin kartuttaa sotakassaansa hyökkäyssodassaan Ukrainassa.
Venäjä riippuvaisempi Kiinasta
Iranin kyvyttömyys jatkaa liittolaisensa Venäjän tukemista ei Käihkön mukaan juuri vaikuttaisi Venäjän kykyyn tehdä ilmahyökkäyksiä Ukrainaan. Venäjä on paljon riippuvaisempi Kiinan kuin Iranin tuesta.
Venäjän Ukrainassa käyttämät Shahed-droonit ovat iranilaisvalmisteisia, mutta Venäjä on jo itse muokannut niitä tehokkaammiksi ja sopeuttanut niitä Ukrainan ilmastoon.
Käihkö kertoo myös julkisuuteen tulleista tiedoista, joiden mukaan Iran olisi myynyt Venäjälle ballistisia ohjuksiaan.
– Lähinnä on puhuttu sadoista ohjuksista. Jos Venäjä tällä hetkellä ampuu yöllisissä iskuissaan Ukrainaan joitain kymmeniä ohjuksia, niin nämä sadat ohjukset olisi nopeasti käytetty, Käihkö sanoi.
Vaara Ukrainan puolustukselle
Sen sijaan Ukrainan kannalta on olemassa vaara, että Yhdysvallat ei sodan takia haluaisi myydä hupenevia ilmatorjuntaohjustensa varastoja Euroopalle Ukrainan tarpeisiin. Ukraina on esimerkiksi saanut Patriot-ohjuksia Euroopan ostamina.
– Tämä on Ukrainalle ehkä se suurin sotilaallinen vaara, koska juuri ilmapuolustus on ollut Ukrainan heikko kohta.
EU:n puolustus- ja avaruuskomissaari Andrius Kubilius sanoi perjantaina EU:n olevan "suuren haasteen" edessä, koska Yhdysvallat ei nyt pysty toimittamaan Ukrainalle eikä Persianlahden maille riittävästi ohjuksia. Euroopan on nopeasti lisättävä ilmapuolustusohjusten ja ballististen ohjusten tuotantoa, hän sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tarjosi Yhdysvalloille vaihtokauppoja. Hän ehdotti tiistaina, että Ukraina toimittaisi Yhdysvalloille itse kehittämiään tehokkaita droonintorjuntajärjestelmiä Iranin drooni-iskuja vastaan ja Ukraina saisi vastineeksi Yhdysvaltojen PAC-3 -ilmatorjuntaohjuksia.
Yhdysvallat näytti tarttuneen tarjoukseen. Torstaina Zelenskyi sanoi Yhdysvaltojen pyytäneen Ukrainalta apua Iranin drooni-iskujen torjumisessa. Trump ei tätä vahvistanut, vaan sanoi ottavansa apua vastaan miltä tahansa maalta.
"Trump voi haluta pikavoittoa"
Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen kolmenväliset rauhanneuvottelut ovat jo toistaiseksi jäissä Yhdysvaltojen huomion keskittyessä Lähi-idässä eskaloituneeseen sotimiseen.
Pientä edistystä kuitenkin nähtiin loppuviikolla, kun Ukraina ja Venäjä toteuttivat viime neuvottelukierroksella sovitun satojen sotavankien vaihdon.
Käihkön mukaan nyt on riski siitä, että Trump yrittää lopettaa sodan Ukrainassa nopeasti eli Venäjän ehdoilla. Jos sota Lähi-idässä laajenee ja pitkittyy, Trump voi haluta "pikavoittoa" Ukrainassa.
– Silloin helpoin tapa päättää Ukrainan sota olisi edelleen painostaa Ukrainaa tekemään myönnytyksiä Venäjälle.