"Kaikki tämä on tarkoitettu heikentämään kilpailijoita", Venäjän varapääministeri totesi.
Länsimaat käyttävät "epäreiluja" keinoja kilpaillessaan kansainvälisistä markkinoista, sanoo Venäjän varapääministeri Alexey Overchuk Venäjän valtion uutistoimisto Tassin mukaan.
– Ulkomaisen omaisuuden jäädyttäminen, alusten pidättäminen avomerellä, mikä aiemmin vaikutti mahdottomalta hyväksyä, ihmisten liikkumisvapauden rajoittaminen, Overchuk listasi.
– Kaikki tämä on tarkoitettu heikentämään kilpailijoita, alentamaan heidän omaisuutensa arvoa ja myöhemmin helpottamaan määräysvallan saamista vastaaviin varoihin, varapääministeri jatkoi.

Länsimaat ovat jäädyttäneet Venäjän varoja vastauksena Kremlin päätökselle aloittaa laiton suurhyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022.
Myös venäläisten oikeutta liikkua esimerkiksi Euroopan unionissa on rajoitettu samasta syystä. Suomen ja Venäjän välinen raja on ollut kiinni loppuvuodesta 2023 alkaen, jolloin suomalaisviranomaisten mukaan Venäjä masinoi rajalle maahanpyrkijöitä.
Venäläisiä tai maahan yhdistettyjä aluksia puolestaan on pysäytetty pakotteiden kiertämisestä tai kaapelirikoista epäiltyinä.
Lue myös: "Väärä numero" – Fitburg-aluksen varustamo vaikenee
Kauppasotaa
Varapääministeri Overchuk toi esille pakotteiden lisäksi "suureen rooliin" nousseet tullit.
Yhdysvallat on presidentti Donald Trumpin toisella kaudella käynyt kauppasotaa erityisesti Kiinaa, mutta myös länsimaita vastaan.
Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppasodassa päästiin viime syksynä eräänlaiseen välirauhaan Trumpin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin tavattua Etelä-Koreassa.
Kiinan on laajalti arvioitu pärjänneen kauppasodassa huomattavasti paremmin kuin Yhdysvallat ennakoi.
Tämä ei sinällään ole ihme, sillä Kiina sai Trumpin tulleista esimakua jo tämän ensimmäisellä presidenttikaudella. Kiinan onkin todettu valmistelleen talouttaan kauppasotaa varten niin sanotusti Trump-vapaina vuosina.
Kun Trump sitten viime vuonna kiristi rajusti tulleja, oli Kiinalla vastakeinot valmiina. Peking nojasi erityisesti harvinaisiin metalleihin ja piirilevyihin.
– Myrsky tuli ja meni. Se jätti kiinalaisille poliitikoille tunteen, ettei heillä on kauppasuhteissa paljon enemmän voimaa ja vipuvartta Yhdysvaltoihin nähden kuin aiemmin kuviteltiin, Stimson Centerin Kiina-ohjelman johtaja Yun Sun kirjoitti Foreign Affairs -lehdessä elokuussa.

Trump on käyttänyt tulliasetta myös perinteisiä liittolaisiaan, kuten puolustusliitto Naton ja Euroopan unionin jäseniä vastaan.
Edellisen kerran Valkoinen talo lätkäisi tullikortin pöytään vaatiessaan Grönlantia itselleen. Davosin talousfoorumissa Trump ja Naton pääsihteeri Mark Rutte kuitenkin tiettävästi pääsivät Grönlanti-kuviosta sopuun, minkä seurauksena Yhdysvallat perui tullit, joita olisi ollut luvassa myös Suomelle.
Trump on uhannut myös Venäjää tulleilla, jos rauhanneuvottelut eivät etene. Uhkaukset eivät kuitenkaan ole toteutuneet.
Yhdysvallat on myös itse sanonut, ettei Venäjälle juuri tulleja tarvitse määrätä, koska kauppa on Ukrainaan aloitetun suurhyökkäyksen jälkeen ollut niin vähäistä.
Venäjän talous on selvinnyt sodasta ennakoitua paremmin ja esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioidaan, ettei Kremlin rahakirstun tyhjentymisen vuoksi tarvitse päättää sotaa vielä vuosiin.
Venäjän taloudessa on kuitenkin viime aikoina alkanut näkyä yhä enemmän heikkenemisen merkkejä, mikä on näkynyt esimerkiksi ruokakaupoissa.
Lokakuussa 2025 Suomen Pankki totesi, että Venäjän talouden kasvuvauhti on hidastunut selvästi ennakoitua nopeammin.
