Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela toteaa MTV:n Uutisextran haastattelussa, että presidentti Donald Trumpin toiminta on horjuttanut luottamusta Yhdysvaltoihin. Euroopan ja Suomen puolustusta on siksi vahvistettava.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela (vas.) ei ole vakuuttunut, että presidentti Donald Trumpin aiheuttama Grönlanti-kriisi olisi kokonaan ohi.
– Täytyy sanoa, että epäilen, että se olisi lopullisesti selvitetty, mutta onneksi ollaan nyt sellaisessa tilanteessa, että tilanne on ikään kuin rauhoittunut, kuvailee Koskela Grönlannin tilannetta MTV:n Uutisextrassa.
Koskelan mielestä siihenkin pitää varautua, että kriisin uudelleen kärjistyminen voi johtaa harkintaan Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajakauppojen perumisesta.
Julkisuudessa olleet tiedot siitä, että hän olisi jo ehdottanut kauppojen perumista Koskela toteaa vääriksi.
Toiveena vahvempi Eurooppa
Presidentti Trumpin äkkiväärät toimet ovat horjuttaneet myös Minja Koskelan luottamusta Yhdysvaltoihin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja korostaa nyt eurooppalaisen yhteistyön tärkeyttä.
– En ajattele, että Nato olisi tässä ikään kuin hajoamassa, mutta kyllä minä ajattelen niin, että meidän pitää vahvistaa yhteistyötä niiden liittolaisten kanssa, jotka ovat kaikin puolin olleet luotettavia, sanoi Koskela.
Lue myös: Yhdysvallat julkisti uuden linjansa, josta Grönlanti on vain yksi esimerkki: "Sen kanssa pitää elää"
Koskelan mielestä erityisesti Pohjoismaat ovat Suomelle luontevia yhteistyökumppaneita.
Kysymyksen Euroopan ilmeisestä kyvyttömyydestä korvata Yhdysvaltojen sotilaallisia suorituskykyjä Koskinen väisti kehumalla EU:n pakotteita.
Koskisen mukaan ne ovat puutteista huolimatta toimineet.
Lisää rahaa puolustukseen, mutta piikki ei ole auki
Koskelan mielestä Euroopan ja Suomen puolustusta pitää vahvistaa. Naton asettamaa viiden prosentin puolustusmenotavoitetta hän kuitenkin vastustaa.
Edes kotimaan puolustusmenoissa vasemmistoliiton piikki ei ole auki.
– Tarpeen mukaisesti pitää nostaa puolustusmenotavoitteita. Itse ajattelen, että esimerkiksi maavoimien investoinnit kasvattavat niitä menoja ihan perustellusti. Mutta se, että me asetetaan joku kiinteä prosenttitavoite ei minusta ole järkevää, sanoi Koskela.
Vasemmistoliiton mielestä myös Ukrainaa on tuettava, maksoi mitä maksoi.
–Ehdottomasti. Tämä on minun mielestäni asia, mistä eduskunnassa jos jossain vallitsee hyvin laaja konsensus, vakuutti Koskela.
Vain rahat puuttuvat
Se millä lisääntyvät sotilas- ja muut menot maksetaan, on vasemmistoliitolle jo hankalampi pulma. Puolue kun haluaisi lisärahaa moneen muuhunkin hyvään tarkoitukseen.
Vasemmistoliitto on myös ainoa puolue, joka ei ole eduskunnassa sitoutunut niin kutsuttuun velkajarruun.
Jonkinlainen sopeutus vasemmistoliitolle Koskelan mukaan kyllä käy.
– Meidänhän täytyy sitten pohtia sitä, että millä keinoin me sopeutetaan. Kyllä sopeuttamista voi tehdä muillakin keinoilla kuin leikkaamalla sosiaaliturvaa.
– Esimerkiksi me olemme ehdottaneet tätä miljonääriveroa, joka on kyllä hyvin maltillinen esitys, pohti Koskela Uutisextrassa.
Lue myös: Tyrmistys Trumpin vähättelystä leviää – nyt älähti Tanskan pääministeri: "Sietämätöntä"
Miljonääriveron tuottoja tosin pidetään hyvin epävarmoina. Uusi vero johtaisi aikaisempien kokemusten mukaan todennäköisesti aggressiiviseen verosuunnitteluun ja ehkä jopa pääomien siirtoon ulkomaille.
Missään tapauksessa tämäkään vero ei ratkaisisi Suomen julkisen talouden vajetta tai kasvavien menojen kattamista.
Kokoomuskin kelpaa jo hallituskumppaniksi
Vasemmistoliitto pyrkii vaalien jälkeen hallitukseen ja kumppaniksi kelpaa jo kokoomuskin. Vielä heti valintansa jälkeen tuore puheenjohtaja Minja Koskela hylki MTV:n Uutisextrassa kumppanuutta kokoomuksen kanssa.
Nyt vain perussuomalaiset eivät kelpaa vasemmistoliitolle samaan hallitukseen.
Lue myös: Analyysi: Kiina sai vuosisadan lahjan Yhdysvalloilta – Orpokin pakkaa jo laukkuaan
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että sellaista puoluetta, joka ei ole sitoutunut julkisten menojen velkajarruun on vaikea nähdä tulevana hallituspuolueena.
Uutisextrassa Koskela torjui tulkinnan jyrkästi.
– Hallitukseen menosta päätetään vaalituloksen perusteella hallitusneuvotteluissa, ei parlamentaarisissa työryhmissä, tähdentää Koskela.