Näille aloille ukrainalaiset ovat Suomessa työllistyneet
Maria Nykänen
maria.nykanen@mtv.fi
Suomeen tulleet ukrainalaiset ovat työllistyneet yleisimmin siivous- ja kiinteistönhoitoalalle, maa- ja metsätalouden tehtäviin sekä teollisuuteen ja rakennusalalle.
Suomessa on tällä hetkellä arviolta 50 000 tilapäistä suojelua saavaa ukrainalaista. Heistä arviolta noin 12 000 ukrainalaista on tällä hetkellä palkkatöissä Suomessa, selviää työ- ja elinkeinoministeriön kokoamista tiedoista.
Suomeen tulleet ukrainalaiset ovat työllistyneet yleisimmin siivous- ja kiinteistönhoitoalalle, maa- ja metsätalouden tehtäviin sekä teollisuuteen ja rakennusalalle.
Asiantuntijatehtävissä työskenteli vain muutamia satoja ukrainalaisia kuukausitasolla joulukuun 2024 tietojen perusteella.
– Vaikka ukrainalaiset ovat korkeasti koulutettuja, he eivät valitettavasti työllisty oman alansa työhön siksi, että suomen tai ruotsin kielitaito ei riitä. Korkeasti koulutetuilla ei myöskään ole riittävää englannin kielen taitoa, mikä voisi auttaa työllistymisessä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Susanna Piepponen.
Piepposen mukaan työllistymistä vaikeuttaa erityisesti yleinen heikko työmarkkinatilanne.
Tarkkaa tietoa Suomessa olevien ukrainalaisten määrästä ei ole, minkä vuoksi myös työllisyysasteen seuraaminen on vaikeaa.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä kuitenkin arvioidaan, että ukrainalaisten tilapäistä suojelua saavien työikäisten työllisyysaste on noin 30 prosenttia. Se on vähemmän kuin ulkomaalaistaustaisille keskimäärin, mutta enemmän kuin kansainvälistä suojelua saavien työllisyysaste vastaavalla maassaoloajalla.
Tilapäistä suojelua on myönnetty kaikkiaan noin 90 000 ukrainalaiselle sodan alkamisen jälkeen, mutta osa heistä on palannut Ukrainaan tai siirtynyt muihin maihin. Suomeen tulleista ukrainalaisista noin 60 prosenttia on ollut naisia, ja 40 prosenttia miehiä. Noin kaksi kolmasosaa Suomeen tulleista ukrainalaisista on työikäisiä.
Piepposen mukaan Suomessa ukrainalaisten työllisyystilanne Suomessa on lähellä muiden Pohjoismaiden ja Saksan tasoa. Kansainvälinen vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska työllistymistä seurataan eri maissa hyvin erilaisilla mittareilla.
Ukrainalaisten työllistyminen on ollut sujuvampaa maissa, joissa yleinen työmarkkinatilanne on parempi, sekä esimerkiksi joissain Itä-Euroopan maissa, joissa kielitaidon puute ei vaikeuta työllistymistä.
Tällä hetkellä työttömänä työnhakijana on noin 7000 ukrainalaista, ja heistä noin joka neljännellä on korkea-asteen tutkinto, selviää KEHA-keskuksen ulkomaalaisten työllisyyskatsauksesta.
Kun mukaan lasketaan myös ne työnhakijat, jotka ovat esimerkiksi julkisissa työvoimapalveluissa tai -koulutuksessa, on ukrainalaisia työnhakijoita tällä työ- ja elinkeinoministeriön mukaan hetkellä noin 17 000.
Henkilöstöpalveluyritys Staffpointin kautta on vuodesta 2022 työllistynyt yli 1500 ukrainalaista. Kun Suomeen alkoi saapua ukrainalaisia sotaa pakenevia vuonna 2022, yritys alkoi panostaa heidän työllistämiseensä.
– Olemme olleet läsnä esimerkiksi vastanottokeskuksissa, avustuspisteissä ja rekrytointitapahtumissa, kertoo Staffpointin kansainvälisten palveluiden johtaja Jenny von Knorring.
Yrityksen kautta työllistyneistä ukrainalaisista noin puolet on työllistynyt teollisuuteen, esimerkiksi tuotantotyöntekijöiksi tai hitsaajiksi, neljäsosa hotelli- ja ravintola-alalle, ja vajaa viidesosa kaupan alalle.
Loput ovat työllistyneet muille aloille, esimerkiksi koodariksi, toimistotyöntekijäksi tai eläintenhoitajaksi, von Knorring kertoo.
– Pitää kehua ukrainalaisten ahkeruutta ja motivaatiota, he todella haluavat työllistyä, maksaa veroja ja olla osa yhteiskuntaa, von Knorring sanoo.
Etenkin korkeasti koulutettujen kohdalla työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin hidastaa muun muassa se, ettei muualla suoritettu tutkinto välttämättä pätevöitä työskentelemään Suomessa, eikä muualla tutkintojen tunnustaminen Suomessa ole riittävän sujuvaa, von Knorring sanoo.
Alkuvaiheessa ukrainalaisten työllistymisessä haasteena oli myös yhteisen kielen puute. Panostamalla kielikoulutuksiin, perehdytykseen, ja perehdytysmateriaalien kääntämiseen yhteiselle kielelle, ei kielitaito kuitenkaan ole ylitsepääsemätön este, hän sanoo.
– Sanoisin, ettei se ole niin iso haaste. On hyvä muistaa, että kun suomalainen ja ukrainalainen keskustelevat, ei englanti ole kummankaan äidinkieli.
Von Knorringin mukaan myös yritykset ovat pääosin suhtautuneet hyvin ukrainalaisten työllistymiseen, mutta lisää rohkeutta tarvitaan yhä ukrainalaisten työllistymisen edistämiseksi.
Ukrainalainen Inna Bohach saapui Suomeen ensimmäisen kerran vuonna 2022, kun sota alkoi.
Työpaikan löytäminen oli hyvin vaikeaa, Bohach kertoo.
– Kun tulin Suomeen, halusin todella aloittaa työnteon.
Bohach tiedusteli työpaikoista ukrainalaisilta ystävältään, ja päätyi lopulta työllistymään Staffpointin kautta myyjäksi espoolaiseen Prismaan HOK-Elannolle.
– Pidän työstäni. Meillä on erittäin hyvä tiimi, ja koen, että saan kollegoilta tukea. Se on hyvin tärkeää, Bohach kertoo.
Ukrainassa Bohach työskenteli kuvataiteilijana ja taideopettajana. Hän ei tiedä vielä, aikooko jäädä Suomeen.
– Se riippuu tilanteesta Ukrainassa.