Suomalaismepit kertovat MTV:lle, että vaikka Ukrainaa tuetaan laajasti, näkyy Venäjä-mielisyys nyt heille enemmän.
EU-parlamentti hyväksyi eilen 90 miljardin euron lainapaketin Ukrainalle.
Lainapakettiin päädyttiin sen jälkeen, kun suunnitelma käyttää Venäjän keskuspankin jäädytettyjä varoja kaatui.
Äänestystulos oli 458 puolesta ja 140 vastaan. Vastustajia löytyy äärioikealta ja äärivasemmalta, myös sitoutumattomista.
MTV tapasi Strasbourgissa suomalaismeppejä, jotka kertoivat ilmapiirin muutoksesta.
Ilmapiiri muuttunut
Uudistuva Eurooppa -ryhmän europarlamentaarikko, Suomessa Keskustapuolueen jäsen Elsi Katainen, kertoo MTV Uutisille, että Ukrainan lainatukipaketti saatiin läpi vastustuksesta huolimatta.
– On hienoa, että me saamme aikaiseksi tämmöisen tukipaketin, huolimatta siitä, että tarvitaan yksimielisyysvaatimus, ja täällä tunnetusti on tahoja, jotka haluavat heitellä vähän kapuloita rattaisiin, Katainen kertoo.
Vaikka äänestystuloksissa vastustus on verrattain pientä, Kataisen mukaan Venäjä-mielisyys näkyy ja kuuluu tällä parlamenttikaudella enemmän esimerkiksi puheenvuoroissa.
– Se on luonut ihan erilaisen ilmapiirin, verrattuna vaikka viime kauden toimintaan, jolloin tällaista Venäjä-mielisyyttä ei niin selkeästi tullut esiin.
Kataisen mukaan keskusteluihin on noussut myös se, että pitäisikö yksimielisyysvaatimuksesta siirtyä määräenemmistöön.
– Näin yksi maa, Unkari esimerkiksi, ei voisi pitää meitä panttivankina.
Lue myös: Suomalaismeppi: Yhdysvallat voisi sulkea luottokortit ja pilvipalvelut – "Suomi on polvillaan tunneissa"
"Magalaisuus on levinnyt parlamenttiin"
Venäjä-mielisyyden kasvun on huomannut myös Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraatit) meppi Sirpa Pietikäinen, joka Suomessa kuuluu kokoomukseen.
Pietikäinen on viettänyt parlamentissa 18 vuotta, ja Venäjä-mielisyys on alkanut näkyä vasta tällä parlamenttikaudella.
Pietikäinen arvioi osasyyksi sitä, että oikeistolaiset ECR-ryhmä (Euroopan konservatiivit ja reformistit) ja Euroopan patriootit ovat kasvaneet.
– Se on sellaista mökäkulttuuria. Istuntojen alussa valitetaan, katsotaan videoita kovaan ääneen omasta puhelimesta, vaaditaan lisää puheenvuoroja. Menee vartti ennen kuin pääsemme äänestämään, Pietikäinen kuvailee.
Hän kertoo, että ECR-ryhmän vieressä istuessa tuntuu usein siltä, että kädet pitää laittaa korville metelin vuoksi.
– Viimeisen parin vuoden aikana käytös on vain huonontunut, mennyt öykkäröinniksi.
Pietikäisellä on teoria siitä, miksi Venäjä-mielisyyden nousu ja siitä ääneen puhuminen näkyvät myös Euroopan parlamentissa.
– Magalaisuus on levinnyt tännekin, Pietikäinen sanoo.
6:08
MAGA (Make America Great Again) on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kannattajista koostuva populistinen liike, joka korostaa kansallismielisyyttä, vastustaa liberaalia kansainvälistä yhteistyötä ja suhtautuu kriittisesti myös Ukrainan tukemiseen.
Sama retoriikka ja vastakkainasetteluun perustuva toimintatapa ovat löytäneet tiensä myös osaan europarlamentin oikeistoryhmistä.
Pietikäisen mukaan on vaikea arvioida, kuinka paljon Venäjä-mielisyydestä ja Ukrainan tuen vastustuksesta on selvää putinismia, kuinka paljon vain öykkäröintiä, populismia ja metelin pitämistä oikealta laidalta.
Vasemman laidan vastustus liittyy usein aseiden vastustamiseen, joka taas on vastareaktiota äärioikeiston militarismille, Pietikäinen arvioi.
Lue myös: Mika Aaltolalta suorat sanat: "Trump on Trump"
Ääripäät vastustavat
Venäjä-mielisyyden nousu ja Ukraina-tuen vastustus näkyvät nimenomaan EU-parlamentin ääripäissä.
– Täällä on äärivasemmisto ja äärioikeisto, jotka ovat Ukrainan tukea vastaan, sanoo Eero Heinäluoma, joka kuuluu Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmään, Suomessa sosiaalidemokraatteihin.
– Tästä niin sanotusta Left-ryhmästä noin puolet äänestää Ukraina-tukipäätöksiä vastaan ja äärioikeisto lähes kokonaisuudessaan, hän jatkaa.
Vasemmisto on parlamentissa pienemmin edustettuna kuin oikeisto.
Heinäluoman mukaan useimmiten perusteluna on, ettei "haluta ottaa kantaa", tai ymmärretään Venäjän toimintaa.
– Tai sitten ollaan sitä mieltä, että ei haluta olla tekemisissä aseiden kanssa. No, Ukrainaa ei kuitenkaan voi puolustaa pelkillä puheilla eikä papereilla, kyllä siellä tarvitaan myös rautaa, Heinäluoma sanoo.
Pasifistisuus, aseiden vastustus, näkyy parlamentissa äärivasemmalla.
Lue myös: EU-parlamentti hyväksyi 90 miljardin lainapaketin Ukrainalle
Ukraina-väsymystä myös ilmassa
Euroopan parlamentin vasemmistoryhmään, Suomessa vasemmistoliittoon kuuluva Li Andersson tunnistaa Ukrainan tuen vastustamisen etenkin äärioikeistosta tulevaksi, mutta näkee, että sitä tulee myös vasemmalta.
– Suurimmat vastustajaryhmät ovat äärioikeistoryhmät, eli täällä nämä patriootit, jossa on Ranskan äärioikeistoa ja niiden viereinen ryhmä, jossa on Saksan äärioikeistoa. Ja kyllä löytyy myös vasemmalta laidalta. Ja sitoutumattomien ryhmistä, jotka eivät sitä kannata, Andersson sanoo.
Andersson kertoo osallistuneensa Ukrainan tuesta käytäviin keskusteluihin parlamentissa, kun keskustelu keskittyi etenkin Venäjän tekemiin iskuihin Ukrainan energiainfrastruktuuriin.
– Vastustajien joukossa erityisesti nousivat esiin unkarilaiset. Eli [Viktor] Orbánin puolue vastustaa Ukrainan tukea, ja sitten koko Unkari valitettavasti, kun hän on ottanut tämän linjan. Nythän Orbán oli myös linjannut, että hän pitää [Volodymyr] Zelenskyiä Ukrainan vihollisena, mikä on aivan käsittämätöntä puhetta Euroopan unionin jäsenvaltion johtajalta, Andersson sanoo.
Anderssonin mukaan keskustelussa muut mepit haastavat unkarilaisia.
Andersson kertoo, että myös Ukraina-väsymystä on havaittavissa, mutta väsymyksestä huolimatta tuesta ei luovuta.
– Ajattelen toisaalta, että kyllä tämä tukipäätös meni vahvalla enemmistöllä läpi. Mukana oli meppejä lähes jokaisesta ryhmästä, ihan äärioikeistoa lukuun ottamatta.
Lue myös: Väite: Zelenskyi ei ilmoitakaan vaaleista
Vaaleja vaaditaan, tuskin tapahtuu
Venäjä iskee nyt siviilikohteisiin ja infrastruktuuriin. Yhdysvaltain presidentti Trump puolestaan painostaa Ukrainaa järjestämään presidentinvaalit ja kansanäänestyksen mahdollisesta rauhansopimuksesta jo tämän kevään aikana.
Financial Times -lehti kertoo, että Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinto painostaa Ukrainaa pitämään vaalit 15. toukokuuta mennessä tai Yhdysvaltain lupaamat turvatakuut Ukrainalle vaarantuvat.
Presidentti Zelenskyi tyrmäsi eilen huhut, joiden mukaan hän olisi ilmoittamassa vaaleista pian.
Presidentin mukaan vaalit voidaan järjestää vain, jos maahan on saatu tulitauko.
Euroopan kansanpuolueen ryhmä (kristillisdemokraatit) meppi ja Suomen Kokoomuksen jäsen Pekka Toveri ei pidä vaalien järjestämistä realistisena.
Mielipide Ukrainassa on muuttumassa siihen suuntaan, että vaalit voitaisiin järjestää nopeastikin, mutta Toverin mukaan vaalit eivät muuttaisi mitään, koska Zelenskyi on edelleen suosituin poliitikko. Hänet valittaisiin presidentiksi todennäköisesti uudelleen.
Lisäksi kansanäänestyksellä rauhanehdoista olisi myös selvä lopputulos, koska suurin osa ukrainalaisista vastustaa alueluovutuksia.
– Ei ne vaalit tässä mitään muuta. Se vaan tukee Putinin valheita siitä, että Ukrainassa ei ole legitiimiä hallintoa ja Zelenskyillä ei ole oikeutta toimia presidenttinä, eikä Ukraina ole demokraattinen maa, mikä on tietenkin äärimmäisen ironista, kun se tulee Putinin suusta, Toveri sanoo.
Rauhan jälkeisissä vaaleissa puolueiden voimasuhteet Ukrainassa muuttuisivat merkittävästi, koska Ukraina haluaisi uusia kasvoja, Toveri arvioi. Mutta presidentinvaalit sodan vielä jatkuessa olisivat turhat.
– Jos halutaan oikeasti muuttaa poliittista elämää Ukrainassa, niin ensin parlamenttivaalit ja sitten presidentinvaalit, Toveri sanoo.
Li Andersson nostaa huoleksi myös Venäjän vaikuttamisyritykset vaaleihin ja sen, ettei sodan aikana ole turvallista edes äänestää.
– Miten varmistetaan demokratia, eli kaikkien ihmisten tasavertainen osallistuminen vaaleihin, jos ei ole turvallista olla ulkona tai seistä siinä äänestysjonossa, Andersson kysyy.
MTV:n haastattelemien suomalaismeppien keskuudessa kukaan ei pitänyt vaaleja Ukrainassa tämän kevään aikana todennäköisinä.