Kuinka välttää pääministeritauti? Petteri Orpo kertoo MTV Uutisten haastattelussa työssään tapahtuneesta muutoksesta ja näkymistä reilu vuosi ennen vaaleja. Orpon mielestä SDP:n Antti Lindtmanilla on heikkous, jolla on tässä ajassa merkitystä.
Vuodenvaihteen ympärillä pääministeri Petteri Orpo (kok.) mietti isoja kysymyksiä.
– Halusin varmistua siitä, että minulla itselläni on paloa. Ja on sitä, Orpo sanoo.
56-vuotias Orpo on toiminut kokoomuksen puheenjohtajana kohta kymmenen vuotta.
Viime vuodet hän on saanut puolustaa hallituksen kovaa leikkauspolitiikkaa, selitellä rasismikohuja parhain päin ja toimia ympärivuorokautisesti pääministerinä, tehtävässä, jossa Alexander Stubbin sanoin "hirveän moni ihminen haluaa, että epäonnistut".
Helmikuun alussa Orpo ilmoitti hakevansa jatkokautta kokoomuksen puheenjohtajana. Siten hän on ensi vuoden vaaleissa tarjolla jatkamaan pääministerinä.
Kokoomus on puhunut kahden vaalikauden projektista Suomen talouden ja turvallisuuden kuntoon saattamisessa. Orpo ajattelee, ettei työtä pidä jättää kesken.
– Haluan nähdä ne tulokset. Toimintaympäristö on ollut paljon haastavampi kuin kolme vuotta sitten ajateltiin. Silti näen, että tämä työ tuottaa tulosta.
– Minulla on hirvittävä palo saada asioita aikaan. Tämä oli se pohdinta, minkä halusin käydä, Orpo kertoo.
"Ehkä olen astetta vakavampi"
Suomessa on ollut 15 vuodessa seitsemän pääministeriä.
Käytännössä jokainen Orpon edeltäjistä on kehittänyt kautensa aikana omat kipukohtansa ja jopa katkeruutensa suhteessa kotimaiseen politiikkaan.
Jyrki Katainen lähti kesken kautensa EU-komissaariksi. Juha Sipilä tokaisi olleensa riittävästi "kansakunnan kusitolppana". Sanna Marinkaan ei ole osoittanut kaipuuta suomalaista politiikkaa ja varsinkaan mediaa kohtaan.
Kun Petteri Orpo ilmoitti jatkoaikeistaan, Helsingin Sanomissa analysoitiin, että Orpo on yllättäen välttynyt niin sanotulta pääministeritaudilta. Hän ei vaikuta katkeroituneen, eikä taisteluita median kanssa ole tullut.
– Luulen tietäväni mitä sillä tarkoitetaan, Orpo nyökkäilee.
Pitkä kokemus politiikassa suojaa "taudilta", Orpo arvelee. Hän muistuttaa olleensa erityisavustaja jo Paavo Lipposen kakkoshallituksessa ja seuranneensa sitten hyvin läheltä pääministereistä Kataista, Stubbia ja Sipilää.
– Minua ei yllätä mikään. Ei tähän työhön kohdistuvat paineet, ei siihen liittyvät jatkuvat haasteet, kiire, ympäri vuorokauden tehtävä työ. Olen valmis siihen.
Koko kansan suosiossa Orpo ja hänen hallituksensa eivät kellu. Puolet suomalaisista katsoi vuodenvaihteessa HS:n kyselyssä, että hallitus on suoriutunut huonosti tai erittäin huonosti.
Kokoomuksenkin kannatus laski tuoreimmassa mittauksessa alle 18 prosentin rajan. Ykköspaikkaa pitää 25 prosentin SDP.
Vaikka kritiikki on kiivasta ja painetta riittää, Orpo sanoo uskovansa, ettei pääministeriys ole muuttanut häntä ihmisenä.
– On se sitten hyvä tai huono asia, olen mielestäni pysynyt suhteellisen samanlaisena. Ehkä olen astetta vakavampi. Se johtuu maailmasta.
Yhä enemmän aikaa ulkopolitiikkaan
Pääministeri Petteri Orpoon ei ole liitetty mielikuvia ulkopolitiikan seurapiireissä sukkuloivasta kosmopoliitista.
Kun Yle vuonna 2023 pyysi englannin kielen opiskelijoita arvioimaan puoluejohtajien englantia, Orpon aksentin arvioitiin olevan lähimpänä stereotyyppistä "rallienglantia".
Olkoon aksentti mitä hyvänsä, viime aikoina tehtäviä on riittänyt entistä enemmän Suomen rajojen ulkopuolella.
On paitsi tavanomaiset EU-kokoukset, myös aiempaa enemmän Ukrainaa ja kauppapolitiikkaa.
– Tässä tapahtuu niin paljon samaan aikaan, Orpo sanoo.
Kun hallituskausi on ylittänyt jo selvästi puolivälinsä, ulkopolitiikan rooli on kuin varkain korostunut pääministerin työssä.
Monet hallitusohjelman uudistukset on jo viety läpi, ja hallitus on pitänyt kuria siinä, ettei riitaisia lakihankkeita ole viety kevyin perustein puheenjohtajanelikon väiteltäviksi.
– Hyvin organisoitu työ antaa mahdollisuuden, että voin tässä vaiheessa käyttää paljon enemmän aikaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. EU-politiikka on muodostunut minulle hyvin tärkeäksi.
Silmienvääntelykohu: "Pitäisi vähän miettiä"
Tämän haastattelun Orpo antoi Finnairin lentokoneessa matkallaan Intiaan.
Vierailullaan Orpo osallistui useiden valtionjohtajien seurassa tekoälykonferenssiin ja tapasi myös kahdenkeskisesti pääministeri Narendra Modin.
Intian tekoälykonferenssissa poseerasivat niin Brasilian Lula, Intian Narendra Modi, Ranskan Emmanuel Macron kuin Suomen Petteri Orpokin.AFP / Lehtikuva
Tammikuussa Orpo tapasi Pekingissä Kiinan johtoa, mukaan lukien presidentti Xi Jinpingin.
Mainittakoon, että Kiinan-vierailusta sovittiin varsinaisesti vasta aivan tammikuun alussa. Perussuomalaisten Kaisa Garedewin, Juho Eerolan ja Sebastian Tynkkysen joulun alla aikaan saama niin sanottu silmienvääntelykohu ei Orpon mukaan vaikuttanut siihen.
Mainehaittaa toki syntyi silti, ja Orpo joutui pyytämään anteeksi sekä japanin, kiinan että korean kielellä.
– Minusta tuntuu, että he eivät ymmärtäneet ollenkaan, millaista vahinkoa heidän temppunsa aiheutti. En usko, että he tajusivat sitä ollenkaan, Orpo tylyttää selvästi ääntään korottaen.
– Koko ajan vetoan siihen, että vastuullisissa tehtävissä olevien ihmisten pitäisi ymmärtää, mitä tekevät. Pitäisi vähän miettiä.
Mikä olisi Orpo II:n suuri tarina?
Reilun vuoden päässä huhtikuussa 2027 häämöttävät jo seuraavat eduskuntavaalit.
Eduskuntavaalit ovat suomalaisen yhteiskunnan uudistusten kannalta vaaleista tärkeimmät. Käytännössä kunkin hallituskauden viimeisen vuoden ajatellaan kuluvan niihin valmistauduttaessa.
Tällä vaalikaudella kokoomuslaiset ovat saaneet läpi kauan haaveilemiaan työmarkkinauudistuksia. Samalla on leikattu kovalla kädellä esimerkiksi sosiaaliturvaa valtion velkaantumisen hillitsemiseksi.
Vielä toistaiseksi Orposta ei irtoa kummoistakaan konkretiaa siitä, mikä olisi hänen kakkoshallituksensa suuri tarina. Ohjelmatyö on kokoomuksessa kesken.
– Mietitään tekoälyä, sen luomia mahdollisuuksia. Miten haluamme parantaa koulutusjärjestelmää, millaista perhepolitiikkaa tekisimme? Mistä rakennetaan tulevaisuuden kasvu?
Pelkästä nykyisen hallituksen jatko-osasta ei Orpon mukaan olisi kyse.
– Nyt on mielestäni tulevaisuuden rakentamisen, kasvun ja toivon aika. Parempaan kuntoon laitetun perustan päälle rakennetaan tulevaisuuden elementit muuttuneeseen maailmaan.
Orpo: Sillä on väliä, ettei Antti Lindtman ole ollut ministeri
Pääministerillä on tietysti näkemystä siitä, millaista pääministeriä Suomi kaipaisi ensi vuodesta eteenpäin.
Orpon mielestä vaatimuksia ovat ainakin selkeä visio uudistustarpeista ja taito johtaa politiikan prosesseja.
– Tarvitaan ammattilaista, Orpo linjaa.
Vastaus on kiinnostava. Porvaripuolueiden politrukit kuiskuttelevat jo toimittajille, että kärkipuolueiden puheenjohtajista Petteri Orpolla on vankka pääministerikokemus ja keskustan Antti Kaikkonen vei puolustusministerinä Suomea Natoon.
Gallupeja ylivoimaisesti johtavan SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on ollut kansanedustaja vuodesta 2011 ja eduskuntaryhmän tai puolueen johtotehtävissä vuosikausia, mutta ministerikokemusta hänellä ei ole päivääkään.
Onko sillä väliä?
– Minusta sillä on tässä ajassa väliä, Orpo sanoo.
– Totta kai äänestäjät arvioivat ja kuuntelevat tarkasti, mitä kenelläkin on tarjottavana, mutta vaikka omasta puolestani nyt puhunkin, minusta sillä on merkitystä.
Mitä merkitystä sillä konkreettisesti on?
– Minulle on vähän vierasta puhua liikaa tästä kulmasta. Mutta koen niin, että kun asiat vyöryvät päälle ja maailma on vaikeassa tilanteessa, on etua siitä, että pystyy jatkamaan [pääministerinä] ja tuntee ihmiset. Minä tunnen ihmiset maailmalta, Euroopasta ja kotimaasta.
– On hyvä tietää, miten asiat toimivat. Siitä on etua.
SDP:n Antti Lindtman ja kokoomuksen Petteri Orpo kohtaavat pian jälleen vaalitenteissä. Vaikka poliittiset linjat ovat monin tavoin vastakkaiset, Lindtmanin ja Orpon tiedetään tulevan varsin hyvin toimeen keskenään.
"Paljon täytyy muuttua", jotta Suomeen syntyisi sinipunahallitus
SDP ja kokoomus ovat perinteinen taistelupari, ja odotettavissa on, että Orpo ja Lindtman pääsevät ensi kevään vaaliväittelyissä kiihkeisiin debatteihin Suomen suunnasta.
Läpi vaalikauden Orpo on väsymättömästi toistellut SDP:n ongelman olevan se, ettei yhteistä linjaa ole.
Tämä pätee Orpon mielestä paitsi talouspolitiikkaan, myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, jossa SDP:n rivit ovat repeilleet niin jalkaväkimiinojen palauttamisesta kuin niin sanotusta käännytyslaistakin äänestettäessä.
– Meille kokoomuksessa on yksiselitteistä, että Suomen turvallisuus menee edelle. Se ohjaa ratkaisujamme ennen kaikkea, Orpo sanoo.
Pääministeripuolueen ja johtavan oppositiopuolueen kuuluu tietysti arvostella toisiaan.
Se ei ole aiemminkaan estänyt Suomessa yhteisiä hallitusratkaisuja.
Kritiikki kirvoittaa vielä yhden tulevaisuutta luotaavan kysymyksen.
Voisiko tässä käydä niin, että haukutte SDP:tä vuoden verran vaalikeskusteluissa ja menette sitten yhteiseen hallitukseen?
– Sanotaan nyt, että meidän talouspolitiikan linjamme on ollut nämä kolme vuotta ja edelliset neljä vuotta täysin eri. Koko tämä kolme vuotta on ollut pelkkää haukkumista SDP:n osalta. Paljon täytyy muuttua, Orpo ilmoittaa.
