Tekonivelleikkaukset ovat yleistyneet ja niitä tehdään yhä nuoremmille.
THL:n mukaan vuonna 2024 tehtiin lähes 33 000 lonkan, polven tai olkapään tekonivelten ensileikkausta. Määrä on lähes kaksikymmentä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Pituushypyn Suomen ennätystä edelleen hallussa pitävä Ringa Ropo kävi molempien polvien tekonivelleikkauksessa kolme vuotta sitten.
Kivut olivat alkaneet vaikuttaa elämänlaatuun.
– Elämä oli aika tuskallista. Se alkoi mennä korvien väliin. Viisitoista minuuttia kun olin ollut pystyssä, tulivat kivut päälle, Ropo muistelee aikaa ennen operaatiota.
Nyt jopa juokseminen on yleisurheilulegendalle jälleen mahdollista. Vaikka toipumisessa meni pitkään, paransi operaatio Ropon elämänlaatua.
Entisenä huippuyleisurheilijana hänellä oli kokemusta leikkauksista ja niistä kuntoutumisista. Ropo soimaa silti itseään maltin puutteesta kuntoutuksessa.
– En kuitenkaan kuunnellut kehoani tarpeeksi. Nivelsiteet tulehtuivat ja siinäkin meni melkein vuosi, Ropo harmittelee.
"Ei lievän nivelrikon hoitomuoto"
Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleen Pihlajalinnan ortopedin ja tekonivelkirurgin Tatu Mäkisen mukaan tekonivelleikkaukseen ei lähdetä kevyin perustein.
– Tekonivelleikkaus ei ole lievän nivelrikon hoitomuoto. Potilaalla täytyy olla pitkälle edennyt nivelrikko. Siinä on merkittävät kivut, lepokipua ja merkittävää rasituskipua.
Potilaalla on toiminnallisia rajoituksia, nivel on jäykistynyt. Liikeradat ovat heikentyneet. Toki kuvantamisessa täytyy olla tähän korreloivat löydökset, Mäkinen listaa.
Miksi polvien tekonivelleikkauksia tehdään nykyään enemmän? Katso koko haastattelu MTV Katsomosta!