Miksi eläkeläinen ampaisee ylös niin aikaisin, vaikka olisi aikaa nukkua? Tämän vuoksi herääminen aikaistuu vanhetessa
18:23KATSO MYÖS: Unitohtorin mukaan uni ja nukkuminen ovat ominaisuuksia, joita voi kehittää.
Julkaistu 03.05.2024 06:37
Emmi Niiniaho
Mitä vanhemmaksi tulet, sitä aikaisemmin menet todennäköisesti nukkumaan. Ilmiölle on luonnollinen selitys, johon pystyy myös itse vaikuttamaan jonkin verran.
Vitsit ennen auringonnousua heräävistä vanhuksista ja puoleen päivään nukkuvista teineistä eivät ole pelkästään huumoria – niissä piilee myös totuuden siemen, kirjoittaa Huffpost.
Aika, jolloin kehomme menee luonnostaan nukkumaan ja herää, ei liity pelkästään genetiikkaan vaan myös ikääntymiseen.
Ikääntyessämme kehomme muuttuvat niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, mikä on yksi suurimmista vaikuttajista sille, että myös nukkumistottumuksemme muuttuvat.
– Aivojen viritykset eivät todennäköisesti havaitse ja reagoi ärsykkeisiin niin hyvin kuin pitäisi, koska aivot ikääntyvät, Arizonan terveystieteiden yliopiston uni- ja vuorokausitieteiden keskuksen johtaja Sairam Parthasarathy toteaa.
Ärsykkeisiin kuuluvat muun muassa auringonlasku ja -nousu, ateriat, sosiaaliset vihjeet sekä fyysinen aktiivisuus, jotka auttavat meitä yleisesti ottaen hahmottamaan, missä kohtaa päivää mennään.
Valon avulla aivomme hahmottavat vuorokauden aikaa.Shutterstock
Nuoremmalle ihmiselle illallisaika saattaakin auttaa aivoja hahmottamaan, että nukkumaanmenoaika on muutaman tunnin kuluttua. Vanhemmalla ihmisellä aivot eivät välttämättä rekisteröi tätä yhteyttä.
Hermot, joiden olisi tarkoitus osoittaa aivoille ajankulkua, ovat rappeutuneet Parthasarathyn mukaan samalla tavalla kuin ikääntyneet aivot muutenkin.
Kyky aistia aikavihjeitä onkin osasyy sille, että vanhemmat ihmiset tuppaavat väsymään aikaisemmin kuin lapsensa ja lapsenlapsensa. Seurauksena vanhemmat ihmiset heräävätkin useimmin hyvin levänneinä ja aikaisemmin kuin muu maailma.
Näön huonontuessa myös aivojen saamat valosignaalit vähenevät
Michiganin yliopiston psykologian professori Cindy Lustigin mukaan ikääntymisen mukana tulevat muutokset näössä vähentävät myös aivojemme saaman valostimulaation voimakkuutta. Valostimulaatiolla on tärkeä rooli vuorokausirytmissämme.
Sairam Parthasarathyn mukaan tämä koskee erityisesti kaihista kärsiviä ihmisiä.
Näön huonontuessa myös aivojemme saamat valosignaalit vähenevät.Shutterstock
Terveyskirjaston mukaan kaihi aiheuttaa näkökyvyn alentumista usealla eri tavalla. Oireita ovat muun muassa näöntarkkuuden alentuminen, hämäränäön heikentyminen ja häikäistyminen.
– Jos on kaihi, iltavalo ei mene niin paljoa silmiin, joten auringonlasku on aivojen mukaan aikaisemmin kuin silloin, kun se todellisuudessa laskisi, Parthasarathy kertoo.
Tämä vaikuttaa myös melatoniinin tuotantoon kehossa.
Nuoremmilla melatoniinin taso alkaa nousta kehossa auringonlaskun jälkeen, minkä takia väsymys iskee yleensä pari tuntia pimeän tultua. Jos aivot kuitenkin tulkitsevat pimeän tulleen aikaisemmin, myös väsymys iskee aiemmin.
Jos uni tulee itsellesi liian aikaisin, Sairam Parthasarathyn mukaan voit yleisten ohjeiden vastaisesti nimenomaan altistaa itseäsi kirkkaille valoille illalla.
Valoaltistus voi olla vaikka kävely ennen pimeän tuloa, kirjan lukeminen kirkkaalta tabletin näytöltä tai television katselu.
Jos aivomme eivät pysty käsittelemään auringonvaloa yhtä tehokkaasti kuin nuorempana, auringonlasku saattaa tulla mielestämme pikaisemmin kuin se oikeasti tulee.Shutterstock
Kirkkaat valot viestivät aivoille, ettei aurinko ole vielä laskenut, mikä pitää melatoniinin tuotannon aisoissa tovin. Valoaltistus kannattaa Parthasarathyn mukaan aloittaa noin puoli tuntia tai tunti ennen auringon laskua ja jatkaa sitä noin kahden tunnin ajan.
Lopulta muutokset yöunissa ovat osa elämää ja osa muutoksista on sellaisia, joihin et voi vaikuttaa. Terveillä elämäntavoilla voi kuitenkin taata itselleen laadukkaat yöunet.
