Riitojen ratkaiseminen "todellakin vaikuttaa hyvinvointiisi"
Tutkimuksessa selvisi, että kun henkilö koki selvittäneensä riidan, riitaan liittynyt tunnevaste väheni ja toisinaan jopa katosi. Stressin vähenemisellä voisi tutkijoiden mukaan olla suuria vaikutuksia kokonaisterveyteen.
– Jokainen kokee arkielämässään stressiä. Ei stressaavien asioiden tapahtumista voi estää. Mutta se, missä määrin voit päätellä ne, tuoda ne päätepisteeseen ja ratkaista ne, todellakin vaikuttaa hyvinvointiisi, kuvailee tutkimusta tehnyt .
Robert Stawski
– Se, että kykenee ratkaisemaan riidat, on melko tärkeää päivittäisen hyvinvoinnin pysyvyyden kannalta.
Haittaa voi kuitenkin aiheuttaa myös muunlainen kuin vain krooninen stressi.
– Jopa päivittäisillä stressitekijöillä, varsinkin vähäisillä, pienillä hankaluuksilla, joita jokaisella on päivän mittaan, on pysyviä vaikutuksia kuolleisuuteen sekä tulehdukseen ja kognitiivisiin kykyihin, kertoo tutkimusta tehnyt Dakota Witzel.
Tutkijat havainnoivat riitatilanteiden aiheuttamia tunteita
Kokeessa käytettiin aiempaa dataa ja syväanalysoitiin 2000 henkilön antamia vastauksia. Heitä oli haastateltu tunteista ja kokemuksista kahdeksan peräkkäisen päivän aikana.
Tutkijat havainnoivat sekä kiistoja että kiistoja, jotka oli vältetty. Vältetty riita on tilanne, jossa henkilö olisi voinut riidellä jostakin asiasta, mutta päätti antaa asian olla.
Tutkijat mittasivat, miten tapaukset vaikuttivat henkilön raportoimiin positiivisiin ja negatiivisiin tuntemuksiin sekä samana että seuraavana päivänä.
Jos riita selvitettiin, negatiiviset vaikutukset jopa katosivat
Henkilöillä, jotka kokivat selvittäneensä kiistatilanteen, meni paremmin. Riidan tai vältetyn riidan päivänä heidän kokemansa positiiviset tunteet vähenivät puolet vähemmän kuin niillä henkilöillä, joiden kokemia riitoja ei ollut ratkaistu.
Jos riita oli ratkennut, negatiiviset tuntemukset eivät vaikuttaneet seuraavaan päivään. Kiistat kannattaisi siis tulosten valossa sopia heti!
Iäkkäät sopivat innokkaammin
Iällä oli vaikutusta riitojen sopimiseen: 68-vuotiaat ja vanhemmat kertoivat riidan tulleen ratkaistuksi 40 prosenttia todennäköisemmin kuin 45-vuotiaat tai tätä nuoremmat. Kiistatilanteiden vaikutuksiin ikä ei vaikuttanut.
Tutkijoiden mukaan vanhempi henkilö voi olla halukkaampi minimoimaan negatiiviset tuntemukset, tai hänellä voi olla enemmän kokemusta riitatilanteista.
Jatkossa tutkijoiden toiveena on havainnoida riitojen sisältöä ja selvittää, millaiset tilanteet tai suhteet tuottavat stressaavimpia riitoja.
Katso myös: Miksi tavoittelemme kympin tulosta, kun seiskallakin pärjäisi ihan hyvin? Professori Juha T. Hakala uskoo, että liika kunnianhimo ei välttämättä tuotakaan menestyjiä – päinvastoin:
