Oletko kumppanisi "diagnoosikaksonen"? Yllättävä havainto mielenterveydestä ja parisuhteista

Tutkimuksessa koehenkilöt valitsivat todennäköisesti kumppanikseen "diagnoosikaksosensa". 

Mielenterveys voi vaikuttaa parinvalintaan, kertoo Independent. 

Nature Human Behaviour -lehdessä julkaistun tutkimusten mukaan psykiatrisen häiriön omaava ihminen valitsee todennäköisemmin kumppanin, jolla on sama häiriö.

Lue myös: Tytöt uupuvat, kun heidän autismiaan ei tunnisteta ajoissa – "Kotona kaikki purkaantuu"

Kumppanilla todennäköisesti sama diagnoosi

Tutkimuksessa analysoitiin tietoa Taiwanista, Tanskasta ja Ruotsista. Mukana oli tietoja yli 14 miljoonasta ihmisestä. Taiwanista pariskuntia oli noin viisi miljoonaa, Ruotsista noin 700 000.

Henkilöt jaettiin syntymäkohortteihin 1930-luvulta 1990-luvulle. 

Luupin alle päätyi yhdeksän mielen sairautta, muun muassa depressio, skitsofrenia, ahdistuneisuus, anoreksia ja ADHD. 

Lue myös: Itsemurhaa ajattelevan kyky nähdä tulevaisuuteen heikkenee hetkellisesti: "Aivoissa leimahtava hätätila"

Tutkijat havaitsivat, että mikäli henkilöllä oli jokin tutkituista diagnooseista, hänen kumppanillaan oli joko sama tai jokin toinen mielenterveysdiagnoosi huomattavasti todennäköisemmin. Puolisoilla oli todennäköisemmin sama diagnoosi erilaisten sairauksien sijaan. 

Todennäköisyys "jaetulle diagnoosille" nousi hieman jokaisen uuden vuosikymmenen myötä.

Lue myös: Hoitamaton raskauspahoinvointi vei Roosan psykiatriselle osastolle

Syy ilmiölle jäi hämäräksi

Tutkimus ei selvittänyt syitä ilmiölle. Tutkimusta tehneen Chun Chieh Fanin mukaan "kuvio" säilyy maasta ja kulttuurista toiseen, eivätkä edes edistysaskelet psykiatrisessa hoidossa vaikuta poistaneen sitä.

Fanin mukaan ilmiölle voi olla useita syitä. Ihminen voi esimerkiksi tuntea vetoa itsensä kaltaiseen ihmiseen.

– Kenties he ymmärtävät toisiaan paremmin jaetun kärsimyksen kautta, Fan kuvasi Scientific Americanin mukaan.

Mielenterveyshäiriön stigma voi myös rajoittaa henkilön kumppaninvalintamahdollisuuksia.

Lue myös: Isot lääkeannokset saattavat saada näkemään näkyjä – kertatesti voi paljastaa, onko lääke sinulle sopiva

Katso myös: Miksi järkytys muuttuu traumaksi? 

3:31Traumatisoituminen on hyvin automaattinen, biologinen reaktio. Se on meihin sisäänrakennettu. Toisaalta: niin on toipuminenkin, johtava psykologi ja psykologian tohtori Tuija Turunen lohduttaa.

Lähteet: Independent, MedicalXpress, Scientific American