Sykettä nostava, hengästyttävä liikuntaa paransi tutkimuksessa kognitiivisia kykyjä. Sen puute kuitenkin aiheutti päinvastaisen ilmiön.
Rivakka kävely, vesijumppa tai hölkkääminen vain korttelin ympäri voisi auttaa piristämään arjen nuuduttamia aivoja. Tutkimuksen mukaan keskirankan tai rankan liikunnan lisääminen tai vähentäminen oli suoraan yhteydessä aivojen kykyihin.
– Jos syke nousee, samalla paranee aivoterveys, australialaistutkijat toteavat tiedotteessaan.
Yhdessä yhdysvaltalaistutkijoiden kanssa tehty selvitys paljasti, että lyhyt rypäs rivakkaa liikuntaa paransi aivojen käsittelykykyjä "huomattavasti".
Eniten kognitiivisia etuja saivat he, jotka eivät aiemmin olleet tehneet mitään keskikovan tai rankan liikunnan kaltaista. Vain viisi minuuttia riitti etujen saamiseen.
Tutkimus julkaistiin Age and Ageing -lehdessä.
Lue myös: Mikä sinut saisi lenkkipolulle? Tutkimus selvitti, millainen palkkio motivoi
Liiku hengästyen, paranna aivotoimintaasi
Mukana oli tietoja 585 aikuisesta, joiden ikähaitari oli 65–80 vuotta. Tutkimustiimi analysoi kognitiivisen suorituskyvyn ja nukkumisen, paikallaanolon, kevyen, keskikovan ja rankan treenin yhteyksiä 24 tunnin aikana.
Yksinkertaistettuna suurempi määrä hengästyttävää liikuntaa paransi aivoterveyttä, vähäisempi määrä taas huononsi sitä.
Tutkija Maddison Mellow'n mukaan tiedossa on jo, että uni, paikallaanolo ja fyysinen aktiivisuus vaikuttavat terveyteen.
– Tiedämme esimerkiksi, että lisääntynyt aktiivisuus voi parantaa unen laatua, tai parempi unen laatu voi nostaa energiatasoja, jotta seuraavana päivänä jaksaa liikkua. Emme kuitenkaan tiedä, mikä on näiden aktiviteettien välinen optimaalinen tasapaino, jotta kognitiiviset kyvyt voitaisiin maksimoida, Mellow kuvaa.
Pakarat piukeiksi tehokkaalla kuntoporrastreenillä – vain viisi liikettä! Juttu jatkuu videon alla.
8:45
Mellow'n mukaan suurempi määrä sykettä nostavaa ja hengästyttävää liikuntaa paransi tutkimuksessa kognitiivisia kykyjä.
– Erityisesti "huohottamista aiheuttava" fyysinen aktiivisuus, kuten aerobic, paransi prosessointikykyä eli sitä, miten nopeasti aivosi ajattelevat, ylätason toimintoja eli sitä, miten hyvin suunnittelet, keskityt ja multitaskaat, sekä työmuistia eli kykyä tallentaa tietoa lyhyeksi ajaksi.
– Mikä tärkeintä, myös tämän vastakohta oli totta: vähäinen määrä korkean intensiteetin fyysistä aktiivisuutta liittyi huonompiin suorituksiin testeissä.
Jo aiemmin on havaittu, että viisi minuuttia liikuntaa päivässä riittää alentamaan myös dementiariskiä.
Lue myös: Liika istuminen on kuolemanriski, vaikka liikkuisitkin – tutkijat selvittivät, missä menee raja
Miten käytät 16 tuntiasi?
Tutkimusta tekemässä olleen Audrey Collinsin mukaan jokaisessa päivässä on 24 tuntia, ja noiden tuntien käyttäminen vaikuttaa terveyteen.
– Jos esimerkiksi nukkuu kahdeksan tuntia, jää 16 tuntia hereilläoloajan toiminoille, kuten liikunnalle tai paikallaanololle. Tämä on perustotuus, Audrey Collins kuvaa.
– Tutkimustuloksemme osoittaa, että se, miten päätämme käyttää aikaamme päivän 24 tunnin aikana, voi olla eri tavoin yhteydessä aivojen terveyteen.
Lue myös:
Kuinka paljon harrastat liikuntaa viikossa? Tietty treenimäärä voisi pidentää elinikää
Tutkimus kertoo, miksi salille ei välttämättä tarvitse mennä rehkimään joka ilta
Unohteletko asioita? Aivot alkavat kutistua jo kolmekymppisenä – kuusi tapaa suojata muistia
Katso myös: Jos salilla on ruuhkaa, kokeile tätä treeniä!
10:21
Lähteet: University of South Australia, Age and Ageing