Suomalaistutkijat tekevät nyt yhteistyötä Japanin kanssa ja toivovat sen johtavan läpimurtoon myös Suomessa.
Suomalaistutkijat onnistuivat 2010-luvun loppupuolella opettamaan koiria tunnistamaan eturauhas- ja rintasyöpää. Tutkimus kuitenkin kaatui lopulta siihen, että positiivisia ja negatiivisia syöpänäytteitä ei saatu tutkimuskäyttöön riittävästi, jolloin tutkijat eivät saaneet aikaan riittävän luotettavaa ja julkaisukelpoista kokonaisuutta.
Tällaiselle tutkimukselle on ollut Suomessa hyvin vaikea saada rahoitusta, kertoo Helsingin yliopiston tutkija, vanhempi kliininen opettaja ja dosentti Anna Hielm-Björkman.
– Tiede on aina sellaista, että kun tulee uusia asioita – ja varsinkin sellaisia, jotka tuntuvat ihmisten mielestä uskomattomilta – pitää saada ensin luotettavia tutkimuksia julkaistua hyvissä vertaisarvioiduissa tiedelehdissä. Vasta sen jälkeen on helpompi saada rahoitusta. Suomessa olemme saaneet tehtyä koirien hajuaistista suuret ja julkaisukelpoiset tutkimukset ainoastaan eukalyptuksella ja covid-19:lla (koronaviruksella).
Lue myös: Suomalaistutkijat saattoivat tehdä mullistavan havainnon: Koira löytää koronaviruksen laboratoriotestiä luotettavammin haistamalla
Tällä hetkellä Helsingin yliopistossa on työn alla koirien rintasyöpäprojekti, sillä koirien rintasyöpänäytteitä on huomattavasti helpompi saada kuin ihmisten näytteitä.
– Kun teimme 2010-luvulla ihmisten syöpätutkimusta koirien kanssa, mukana oli paljon ihmisiä, jotka tekivät töitä vuosia jopa ilman palkkaa. Koirien rintasyöpätutkimusta on helpompi toteuttaa, kun olen itse eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja voimme värvätä eläinlääketieteen lisensiaattiopiskelijoita.
Kun rahoitusta ihmisten syöpätutkimukseen ei löytynyt Suomesta, suomalaistutkijat aloittivat yhteistyön Japanin kanssa. Hielm-Björkman kertoo, että parhaillaan käynnissä olevassa tutkimuksessa on mukana suuri määrä ihmisten rintasyöpänäytteitä, joista koirat pyrkivät haistamaan syöpää.
– Toivomme, että kun saamme tämän ison tutkimuksen Japanista julkaistua, se auttaa meitä saamaan rahoitusta myös Suomessa.
Lue myös: Kössi- ja Lucky-koiria koulutetaan haistamaan ihmisten syövät – "Kössin hajuaisti on 18 miljardia kertaa parempi kuin laitteet"
Ylivertainen hajuaisti
Koirien kyky tunnistaa syöpää tai muita sairauksia perustuu niiden ylivertaiseen hajuaistiin, kuvailee Hielm-Björkman. Koiria voidaan opettaa tunnistamaan syöpää niin, että niille annetaan haistettavaksi sekä syöpää sairastavien että terveiden näytteitä. Näytteitä tarvitaan satoja.
– Tällöin koira tekee itselleen tietynlaisen hajumuistin, että okei, tästä ne haluavat minun sanovan kyllä ja tästä ei. Koiran nenässä kaikki hajut ovat erilaisia. Esimerkiksi syövät voivat haista erilaiselle sillä perusteella, mikä syövän on aiheuttanut. Tästä syystä voimme opettaa koiria erottelemaan myös saman syövän eri tyyppejä. Eikä se tunnu olevan niille edes vaikeaa.
Hielm-Björkmanin mukaan koirien kyvystä haistaa syöpiä on opittu valtavasti uutta 20 vuodessa. Vielä 2000-luvun alussa tehtiin tutkimuksia, joiden perusteella koirat eivät tunnistaneet syöpiä luotettavasti.
– Silloin ei vielä ymmärretty esimerkiksi sitä, että kaikki näytteet pitää kerätä samalla tavalla samasta paikasta, jotta koirat eivät ala syövän sijaan tunnistaa esimerkiksi eri paikkoihin liittyviä ominaistuoksuja. Toisaalta täysin steriilissä laboratoriossakaan kerätyt näytteet eivät ole koirille hyviä, sillä myös sivuhajut ovat tärkeitä. Kun näytteet ovat laadukkaita ja kerätty samalla tavalla, koirat voivat tunnistaa minkä vain syövän yli 95 prosentin tarkkuudella.
Hielm-Björkmanin mukaan koirille opetetaan syövän tunnistusta usein virtsanäytteistä, mutta muitakin näytteitä voidaan käyttää. Esimerkiksi koronakoirat haistelivat muutama vuosi sitten ihopyyhintänäytteitä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Lue myös: Syövästä Alzheimerin tautiin: 10 hyödyllistä asiaa, jotka koira voi haistaa
Onko koira motivoitunut?
Syöpää tunnistaakseen koiran on oltava motivoitunut etsimään ja käyttämään hajuaistiaan. Lisäksi sen on pystyttävä keskittymään, rauhoittumaan ja analysoimaan, kuvailee koirien kouluttaja Ilkka Hormila. Hän on tehnyt pitkän uran Poliisikoiralaitoksella ja osallistui 2010-luvulla koirilla tehtyyn syöpätutkimukseen, jossa myös Hielm-Björkman oli mukana.
– Pohjatyö tehdään aivan muilla hajuilla kuin syövän hajulla, esimerkiksi ihmisten yksilöllisillä hajuilla. Kun koira oppii erottelemaan yksilöt luotettavasti, sille aletaan opettaa syövän hajua, Hormila kertoo.
2010-luvun tutkimuksessa käytettiin virtsanäytteitä. Kun koira tunnisti virtsasta syövän, se sai palkinnon, jolloin se oppi ymmärtämään, mitä siltä odotettiin. Hormilan mukaan luotettava syövän tunnistus vaatii satoja ja jälleen satoja toistoja.
– Koiralle on paljon helpompaa opettaa esimerkiksi kantarelli, joka on vain yksi haju. Syöpää sairastavan kehossa on valtavasti muitakin hajuja, joista koiran pitää pystyä erottelemaan, mikä on nimenomaan syövän haju.
Lue myös: Koira voi haistaa syövän – tulevaisuudessa myös borrelioosin tai kilpirauhasen vajaatoiminnan?
Hormilan mukaan syövän ja muiden sairauksien tunnistus on koirille saalistusleikkiä, johon niillä on oltava aito innostus ja motivaatio, jotta ne eivät kyllästy kesken kaiken.
2010-luvun tutkimuksessa hyödynnettiin vapaaehtoisten suomalaisten omia koiria. Suuri osa koirista karsiutui heti ensimmäisten testien perusteella. Hormilan mukaan monella oli suuria luuloja omasta koirastaan, vaikka koira ei välttämättä osannut edes perusasioita.
Hormila muistuttaa, että koirilla tehtävissä tutkimuksissa on tärkeintä ajatella koirien etua. Tekeminen ei ole koiralle mielekästä, jos se ei saa tuloksia ja sen ohjaaja ei ole tyytyväinen.
– Oli paljon tilanteita, joissa ohjaaja stressaantui, jolloin stressi siirtyi myös koiraan. Monesti nähtiin nopeasti, että koirasta ei ole hommaan, mutta ohjaaja ei vain antanut periksi ja saattoi jo mainostaa jossain, että hänellä on syöpäkoira.