Jos joka peltipoliisissa olisi kamera – sakoista tulisi miljardipotti!

Poliisin liikenneturvallisuuskeskus laskee, että kameroita ja henkilöstöä lisäämällä nopeudenvalvonnan sakkotuotot voitaisiin nostaa väliaikaisesti lähes miljardin euron lukemiin, jos jokaiseen tolppaan asennettaisiin kamera.

Kameratolppien määrä liikenneväylillä on tällä hetkellä noin 930 kappaletta. Kameroita niissä on käytössä vain 90 kappaletta kerrallaan, ja niidenkin käyttöaste on vain 40 prosenttia.

90 kameralla saadaan vuosittain noin 450 000 kuvaa, joiden käsittelemiseen tarvitaan vajaat 70 henkilöä. Automaattisten nopeusvalvontakameroiden käytössä on pullonkaula kuvien käsittelyssä, joka vaatii henkilöstöä.

Ylikomisario Dennis Pastersteinin mukaan kameroiden lisäämisestä seuraava kiinnijäämisriskin nousu vähentäisi ylinopeuksia, mutta vähentäisi sakkotuloja. Tämä kehitys toisaalta karsisi liikenneonnettomuuksia.

Poliisiylitarkastaja Samppa Holopainenkommentoi kesän alussa, että automaattinen nopeusvalvonta on erittäin kustannustehokas menetelmä, jota ei nykypäivän taloustilanteessa voi olla huomioimatta.

– Nopeusvalvontakameroita on Suomessa todella vähän. Esimerkiksi Ruotsissa 6-7-kertainen määrä. Tolppiahan meillä on paljon, mutta niissä ei ole kameroita, Holopainen totesi.

Elokuussa taas Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys otti kantaa aiheeseen tiedotteessaan, ja sanoi että automaattisen liikennevalvonnan tulisi keskittyä vain ja ainoastaan liikenneturvallisuuden parantamiseen eikä tulovirran hankkimiseen valtiolle.

Yhdistys toivoi jokaisesta kameratolpasta varoitusta kuljettajille, jotta huomautukseen johtavien ylinopeuksien määrä vähenisi.

Nopeudenvalvonnasta tuntuukin muodostuneen noidankehä, jossa poliisin karsittua rahoitusta pyritään paikkaamaan sakkotuotoilla. Tämä vuorostaan vaatisi lisää henkilöstöä, jota nykyinen nopeusvalvonta on korvannut.