Kukaan aiempi puhemies ei ole jo etukäteen herättänyt niin voimakkaita tunteita kuin Halla-aho, arvioi professori.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) jakaa voimakkaasti mielipiteitä, vaikka Suomessa puhemiestä on totuttu pitämään puoluepolitiikan ulkopuolisena hahmona ja siten varsin neutraalina toimijana.
– Kukaan aiemmista puhemiehistä ei ole jo etukäteen herättänyt niin voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan kuin Halla-aho, sanoo Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares STT:lle.
Valtiollisessa protokollassa eduskunnan puhemies on presidentin jälkeen toisena ennen pääministeriä, ja tavallisesti puolueet kunnioittavat puhemiehen arvovaltaa.
Lue myös: Puhemies Jussi Halla-ahon päätös olla keskeyttämättä istuntotaukoa poiki kanteluja oikeuskanslerille
Halla-ahoa oppositio kritisoi jo ennen kuin eduskunnan työ on päässyt kunnolla alkamaan kevään vaalien jälkeen. Perussuomalaiset puolestaan kokevat joutuneensa ajojahdin kohteeksi.
– Halla-aho saattaa itsekin mieltää sen sillä tavalla, että hän varjelee niiden oikeutta, joiden oikeutta pyritään rajoittamaan, Vares arvioi.
Ristiriita oli Vareksen mielestä odotettavissa, kun ottaa huomioon, miten puolueet ovat toisiinsa tähänkin mennessä suhtautuneet.
– Halla-ahon toiminta nähdään sellaisena, jota puhemieheltä ei odoteta. Oppositiossa katsotaan, että Halla-aho enemmänkin pyrkii suojelemaan omiaan kuin varjelemaan kansanedustajien vapautta yleensä.
Protestiääniä annettu ennenkin
Vareksen mielestä oli odotettavissa, että Halla-ahon valinta puhemieheksi ei ollut niin yksimielinen kuin valinnat useimmiten ovat olleet. Tyhjiä tai muuten hylättyjä ääniä oli poikkeuksellisen paljon.
Nykyisen presidentin Sauli Niinistön yhdestä puhemiesvalinnasta tuli kiistaa, ja silloin monet äänestivät tyhjää, Vares muistelee.
Lue myös: Puhemies Halla-aho: "Joillakin on kihisevän paha mieli"
Kyseessä ei kuitenkaan ollut poliittinen kiista, vaan eripura johtui Niinistön kurikampanjasta. Hän halusi hillitä eduskunnan menoja.
– Kansanedustajat suuttuivat, mutta kansa todennäköisesti oli entistä tyytyväisempi. Meillähän on tapana aina vähän katsoa poliitikkoja, kansanedustajia ja ministereitä herroina, joita pitää valvoa. Yleensä me pidämme siitä, jos joku heidän yläpuoleltaan ärähtää heille.
Somesta ehkä haittaa
Halla-aho on myös puolueensa todennäköinen presidenttiehdokas. Vares ei usko puhemiehen roolin olevan kampanjoinnissa suureksi avuksi. Päinvastoin hänen mielestään voi olla jopa haitaksi, jos Halla-aho argumentoi ja käyttäytyy sosiaalisessa mediassa samalla tavalla kuin on tehnyt aikaisemmissa rooleissaan.
– Monet pitävät varmasti sitä todisteena, että hän ei ole irtaantunut siitä, mitä hän on ollut.
Toisaalta Vareksen mukaan voi ajatella, että jos henkilö on valtakunnan kakkospaikalla, pitäisi hänen olla sopiva myös valtakunnan ykköspaikalle.
Vihapuheelle vihreää valoa?
Valintansa jälkeen Halla-aho sanoi puheessaan eduskunnalle muun muassa, että kansanedustajalla on oikeus olla tulematta loukatuksi, mutta hänen velvollisuutensa on myös olla loukkaantumatta toisten edustajien arvoista tai mielipiteistä.
– Oppositiossa tämä on nähty vihapuheen kynnyksen laskemisena. Perussuomalaisten mielestä taas Suomessa on vallalla ei saa sanoa -kulttuuri, jossa kiellettyjen tai paheksuttujen listalle pistetään entistä enemmän asioita.
Lue myös: Halla-aho haluaa eduskunnalta julkilausuman Ukrainaa 1930-luvulla koetelleesta nälänhädästä – ajankohta herättää huomiota
Vares muistuttaa, että puhemiehet ovat kautta historian huomautelleet, jos täysistunnossa mennään täysin asiasta sivuun tai käytetään kieltä, joka ei ole sopivaa eduskuntaan.
– Jää nähtäväksi, onko perussuomalaisten eduskuntaryhmä valmis maltillistamaan kielenkäyttöään. Ei tämä tilanne ainakaan paranna sitä, miten asioita saadaan eduskunnassa käsiteltyä.
Eduskunnan pidempiaikaisia puhemiehiä 2000-luvulla
Riitta Uosukainen (kok.) 1999–2003
Paavo Lipponen (sd.) 2003–2007
Sauli Niinistö (kok.) 2007–2011
Eero Heinäluoma (sd.) 2011–2015
Maria Lohela (ps./sin.) 2015–2018
Paula Risikko (kok.) 2018–2019
Matti Vanhanen (kesk.) 2019–2020
Anu Vehviläinen (kesk.) 2020–2022
Matti Vanhanen (kesk.) 2022–2023